Kuolansuomalaiset

Kuolansuomalaiset eli muurmanninsuomalaiset ovat Kuolan niemimaalla eläneitä suomalaisia. Suomalaiset uudisasukkaat saapuivat Jäämeren rannalle 1860-luvulla nälkävuosien aikaan. Aikalaisasiakirjoissa Venäjän puoleiselle Jäämeren rannalle muuttaneiden suomalaisten mainitaan, erotuksena Norjan puoleiselle Ruijanrannalle menneistä, muuttaneen Kuolaan, Venäjän Lappiin, Ryssänrannalle, Venäläiselle Jäämerelle tai Muurmannin rannalle.[1] Lisää suomalaisia tuli 1900-luvun puolella, kun Muurmannin radan rakentaminen antoi työtä.[2] Kuolansuomalaisten pääelinkeino oli kalastus, mutta kuolansuomalaiset harjoittivat myös maanviljelyä ja karjanhoitoa.[1] Myös Murmanskin edeltäjän Romanov-na-Murmanin perustaminen vuonna 1916 houkutteli asukkaita. Kuolansuomalaiset ovat osa venäjänsuomalaisia, sillä eri puolella maata asuu monia suomalaisten keskittymiä.

Kun Petsamon alue liitettiin Suomeen Tarton rauhassa vuonna 1920, osa kuolansuomalaisista siirtyi Suomen alamaisiksi. Neuvostoliiton 1930-luvun poliittiset vainot ja vuoden 1940 pakkosiirrot johtivat siihen, että Venäjän puoleisen Kuolan niemimaan suomalainen yhteisö katosi ja lakkasi olemasta.[1]

  1. a b c Mikko Kuitula: Muurmannin rannalle ja Venäjän Lappiin. Suomalaisten siirtolaisuus Kuolan niemimaalle ja kuolansuomalaiset 1858–1917 Pro gradu -tutkielma. 2020. Helsingin yliopisto. Viitattu 21.2.2021.
  2. Antti Ruonaniemi: Stalin tapatti lähes kaikki Muurmannin suomalaiset keskitysleireillä yle.fi, uutiset. 31.10.2019. Viitattu 31.10.2019.

Developed by StudentB