Kuopio

Kuopio
vaakuna	sijainti
Kuvassa vasemmalta yläkulmasta myötäpäivään: Kuopion keskustaa, Puijon torni, Kuopion kauppahalli, Kuopion satama, Kuopion lääninhallitusrakennus, Väinölänniemen uimaranta, Technopolis Kuopion MicroTower ja Kuopion kaupungintalo.
Sijainti	62°53′33″N, 027°40′42″E
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Kuopion seutukunta
Kuntanumero	297
Hallinnollinen keskus	Kuopion keskustaajama
Perustettu	1775
Kuntaliitokset	Kuopion mlk (1969) Riistavesi (1973) Vehmersalmi (2005) Karttula (2011) Nilsiä (2013) Maaninka (2015) Juankoski (2017)
Kokonaispinta-ala	4 326,35 km² 14:nneksi suurin 2022 [1]
– maa	3 241,05 km²
– sisävesi	1 085,30 km²
Väkiluku	125 597 8:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys	38,75 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020 [3]
– 0–14-v.	14,5 %
– 15–64-v.	63,8 %
– yli 64-v.	21,7 %
Äidinkieli	2023 [4]
– suomenkielisiä	94,2 %
– ruotsinkielisiä	0,1 %
– muut	5,7 %
Kunnallisvero	8,10 % 242:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja	Soile Lahti[6]
Hallituksen puheenjohtaja	Aleksi Eskelinen[7]
Kaupunginvaltuusto	59 paikkaa
– puheenjohtaja	Marko Kilpi[8]
2021–2025[9]  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • Vihr.  • PS  • Vas.  • KD  • VL  • Liik.	14 12 10 8 7 4 2 1 1
www.kuopio.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kuopio on Suomen kaupunki ja Pohjois-Savon maakuntakeskus, joka sijaitsee Kallaveden rannalla. Kuopion kaupungissa asuu noin 126 000 ja laajemmin Kuopion seudulla asuu noin 147 000 henkilöä. Asukasluvultaan Kuopio on Suomen 8:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen seitsemänneksi suurin kaupunkialue.

Kaupungin pinta-ala on 4 326,35 km², josta 1 085,30 km² on vesistöjä.^[1] Kuopion keskustaajama sijaitsee enimmäkseen Kallaveteen etelästä työntyvällä Kuopionniemellä, joka jakaa Kallaveden kahteen toisistaan lähes erilliseen osaan. Väestötiheys on 38,75 asukasta/km². Pinta-alasta metsää on puolet, ja suurin osa vesialueesta on Kallavettä. Kuopio on saaristolain mukainen saaristo-osakunta.

Kuopio on Itä-Suomen valtakunnanosan keskus ja asukasluvultaan suurin kaupunki. Kuopion naapurikunnat ovat Lapinlahti, Iisalmi, Leppävirta, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Pielavesi, Kaavi, Juuka ja Tuusniemi. Kuopio oli Kuopion läänin pääkaupunki vuoteen 1997 asti, jolloin Kuopion lääni sekä Pohjois-Karjalan ja Mikkelin läänit yhdistettiin Itä-Suomen lääniksi, jonka pääkaupungiksi tuli Mikkeli.

Kuopio on tunnettu valtakunnallisesti yhtenä merkittävimmistä opiskelukaupungeista sekä vetovoima- ja kasvukeskuksista.^[10][11][12] Toisaalta Kuopion historiaa 1960-luvun lopulta lähtien leimaavat useat kuntaliitokset, joiden johdosta Kuopioon kuuluu nykyään myös paljon maaseutua. Kun Maaninka liittyi Kuopioon vuoden 2015 alussa, Kuopiosta tuli Suomen suurin maidontuottajakunta ja Suomen toiseksi suurin naudanlihantuottajakunta.^[13] Lisäksi Kuopiota ovat leimanneet 2010-luvun lopulla lukuisat suuret hankkeet ja projektit, joita kaupungissa on valtakunnallisesti eniten heti pääkaupunkiseudun jälkeen.^[14] Tahkon suuren matkailukeskuksen myötä Kuopiosta on kasvanut myös merkittävä matkailukaupunki.

Vuoden 2017 Kuntaratingin mukaan 20 suurimman kaupungin joukosta Kuopiossa on tyytyväisimmät asukkaat, ja vuoden 2018 tutkimuksen mukaan Kuopio on asuntosijoittajalle paras kaupunki.^[15][16] Kuntien imago 2018 -tutkimuksessa Kuopio on suurista kaupungeista toisena.^[17] Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n helmikuussa 2019 julkaisemassa tutkimuksessa Kuopion seutukunta oli sijalla 14, mikä on Itä-Suomen toiseksi korkein sijoitus. Kyselytutkimuksessa, joka mittaa elinkeinoelämän edustajien tyytyväisyyttä, Kuopion seutukunta sijoittuu kaikilla mittareilla maan keskiarvoa korkeammalle. Kokonaissijoitusta vetää alas yksityisen sektorin heikko tulos tilastovertailussa, joka ottaa huomioon yrittäjyysasteen, yritysten lukumäärän suhteessa asukaslukuun ja aloittaneiden yritysten määrän suhteessa koko yrityskantaan.^[18]

1. ↑ ^{a b} Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
6. ↑ Ronkainen, Anna: Kuopion uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Soile Lahti: ”Teen työtä omalla persoonallani” 24.4.2023. Yle Uutiset. Viitattu 12.8.2023.
7. ↑ Kaupunginhallituksen jäsenet Kuopion kaupunki. Viitattu 2.2.2018.
8. ↑ Kaupunginvaltuuston jäsenet 1.8.2021 - 31.5.2025 Kuopion kaupunki. Viitattu 12.8.2023.
9. ↑ Kaupunginvaltuusto Kuopion kaupunki. Viitattu 16.8.2023.
10. ↑ Hypo: Tässä ovat Suomen 10 kasvukeskusta Arvopaperi. Viitattu 11.9.2018. (englanniksi)
11. ↑ Kuopio meni Helsingin ohi vetovoimaisuudessa – kaupunginjohtaja: "Pitkäjänteinen työ näkyy" Yle Uutiset. Viitattu 11.9.2018.
12. ↑ Pääkirjoitus: Kuopio onnistui nousemaan Itä-Suomen aluekeskukseksi Helsingin Sanomat. 20.11.2017. Viitattu 11.9.2018.
13. ↑ http://kuopionkaupunginosat.fi/kuntakeskukset (Arkistoitu – Internet Archive)
14. ↑ Viikkosavo: Tällainen on Kuopio kymmenen vuoden kuluttua - Viikkosavo Viikkosavo. 5.9.2018. Arkistoitu 11.9.2018. Viitattu 11.9.2018.
15. ↑ EPSI finlandKuntarating 2017 - EPSI finland www.epsi-finland.org. Arkistoitu 17.9.2018. Viitattu 16.9.2018. (englanniksi)
16. ↑ Tutkimus: Asuntosijoittajan paras kaupunki on nyt Kuopio – Varoitus kiinnostuksen lopahtamisesta Uusi Suomi. Viitattu 15.11.2018.
17. ↑ Seinäjoella on paras imago www.taloustutkimus.fi. Viitattu 12.2.2019.
18. ↑ Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Kuntarating-tulokset 2019 helmikuu 2019. Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Viitattu 15.2.2019.