Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Kuopion yliopisto | |
---|---|
Kuopion korkeakoulu | |
Perustettu | 1966 |
Lakkautettu | 2010 |
Tyyppi | Julkinen |
Rehtori | Matti Uusitupa |
Henkilökunta | 1 700"[1] |
Opiskelijoita | 6 200[2] |
Jatko-opiskelijoita | 1 000[2] |
Sijainti | Kuopio, Suomi |
Osoite | Yliopistonranta |
Kampus | Keskustakampus |
Sivusto | http://www.uku.fi |
Kuopion yliopisto oli vuonna 1966 perustettu oppilaitos, joka vuoden 2010 alussa yhdistyi Joensuun yliopiston (kampukset Joensuussa ja Savonlinnassa) kanssa Itä-Suomen yliopistoksi.
Kuopion yliopisto tuli tunnetuksi erityisesti terveys-, ympäristö- ja hyvinvointiyliopistona.[3] Sen lääketieteellisestä tiedekunnasta tuli 2000-luvulla sisäänotoltaan Suomen suurin,[4] minkä lisäksi Kuopion yliopisto vastasi Helsingin yliopiston ja pienimuotoisesti myös Åbo Akademin kanssa kotimaisesta farmasian alan koulutuksesta.[5] Kuopion yliopistosta valmistuivat myös maan ainoat laillistetut ravitsemusterapeutit.[6] Lääkärikouluna aloittaneesta korkeakoulusta kasvoi vuosikymmenten myötä monialainen yliopisto.[7]
Vuonna 2007 Kuopion yliopiston tutkimusryhmiä oli mukana neljässä Suomen Akatemian ja viidessä pohjoismaisessa tutkimuksen huippuyksikössä.[8] Samana vuonna yliopiston vuosibudjetista 44 prosenttia oli ulkopuolista rahoitusta,[9] ja ulkopuolisina lahjoituksina oli saatu myös 28 professuuria, mikä oli eniten Helsingin yliopiston (32 professuuria) jälkeen.[10] Maailmanluokan osaamista yliopistossa edustivat muun muassa sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen tutkimus sekä geeniterapia- ja lääketutkimus; se oli yksi maailman muutamista paikoista, joissa voitiin viedä läpi koko prosessi keksinnöstä Euroopan unionin säädökset täyttävään geenilääkkeeseen, koe-eläinmalleihin, klinikkaan ja itse lääkkeen valmistukseen asti.[11][12]
Tilastollisesti Kuopion yliopiston uudet opiskelijat olivat keski-iältään Suomen yliopistoissa vanhimpia. Hakevista ja valituista yli puolet oli yli 25-vuotiaita.[13] Aloista erityisesti terveystieteet nostivat keski-ikää (maanlaajuisesti keskimäärin 90 % valituista yli 25-vuotiaita). Sen sijaan lääketieteen hakukäytännöt suosivat nuoria ja koulutukseen saattoi käytännössä osallistua vain täysipäiväisesti.[13] Viimeisten vuosien tilastojen mukaan hakijoista noin joka kolmas (950/3 300, v. 2008) sai opiskelupaikan.[14] Lääketieteeseen pääsi noin joka kuudes, vielä hieman vaikeampi oli päästä ravitsemustieteeseen (16 % hakijoista).[14]