Kustaa III | |
---|---|
Kustaa III, maalannut Lorens Pasch nuorempi 1783. Vaasan hovioikeudelle tilattu muotokuva. | |
Ruotsin kuningas | |
Valtakausi | 12. helmikuuta 1771 – 29. maaliskuuta 1792 |
Kruunajaiset | 29. toukokuuta 1772 |
Edeltäjä | Aadolf Fredrik |
Seuraaja | Kustaa IV Aadolf |
Syntynyt |
24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma, Ruotsi |
Kuollut |
29. maaliskuuta 1792 (46 vuotta) Tukholma, Ruotsi |
Puoliso | Sofia Magdalena |
Lapset |
Kustaa IV Aadolf Kaarle Kustaa |
Suku | Holstein-Gottorp |
Isä | Aadolf Fredrik |
Äiti | Loviisa Ulriika |
Uskonto | luterilainen |
Nimikirjoitus |
Kustaa III (24. tammikuuta (J: 13. tammikuuta) 1746 Tukholma – 29. maaliskuuta 1792 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1771–1792. Hän palautti ylimmän hallitusvallan säädyiltä kuninkaalle, edisti kulttuuria ja kävi sodan Venäjää vastaan (ns. Kustaan sota, 1788–1790).[1] Hänen itsevaltainen hallitsemistapansa aiheutti lopulta vakavan konfliktin aateliston kanssa, ja häntä vastaan syntyi salaliitto, joka johti hänen murhaansa.
Jälkipolvien silmissä Kustaa III on ollut Ruotsin historian kiehtovimpia persoonallisuuksia, ja häntä pidetään myös yhtenä Ruotsin lahjakkaimmista hallitsijoista. Hänen vahvuuksiaan olivat terävä äly ja taiteellinen lahjakkuus. Heikkouksia puolestaan olivat impulsiivisuus sekä taipumus teeskentelyyn ja teatraaliseen käytökseen.[2]
Kustaa herätti jo omana aikanaan ihmisissä hyvin ristiriitaisia tunteita. Myös nykyhistorioitsijoilla on vaikeuksia saada otetta Kustaan monitahoisesta persoonallisuudesta.