Back غوستاف الأول Arabic جوستاف الاول ARZ بیرینجی قوستاف (سوئد) AZB Густаў I Ваза Byelorussian Густаў Ваза BE-X-OLD Густав I (Швеция) Bulgarian সুইডেনের প্রথম গুস্তাভ Bengali/Bangla Gustav Iañ Vasa Breton Gustau I Catalan Gustav I. Vasa Czech
| Kustaa Vaasa | |
|---|---|
 Kustaa Vaasa Jakob Binckin muotokuvassa vuodelta 1542. | |
| Ruotsin kuningas | |
| Valtakausi | 6. kesäkuuta 1523 – 29. syyskuuta 1560 |
| Kruunajaiset | 6. kesäkuuta 1523 |
| Edeltäjä | Kristian II |
| Seuraaja | Eerik XIV |
| Ruotsin valtionhoitaja | |
| Valtakausi | 23. elokuuta 1521 – 6. kesäkuuta 1523 |
| Syntynyt |
12. toukokuuta 1496[1] Uplanti, Ruotsi[1] |
| Kuollut |
29. syyskuuta 1560 (64 vuotta)[1] Tukholma, Ruotsi |
| Puoliso |
Katariina Saksi-Lauenburgilainen ( 1531; 1535) Margareeta Leijonhufvud ( 1536; 1551) Katariina Stenbock ( 1552) |
| Lapset |
Eerik XIV Juhana III Katariina Cecilia Magnus Karl Anna Sten Sofia Elisabet Kaarle IX |
| Suku | Vaasa |
| Isä | Eerik Juhananpoika Vaasa |
| Äiti | Cecilia Maununtytär Eka[1] |
| Uskonto | luterilainen, aiemmin roomalaiskatolinen |
| Nimikirjoitus |
 |
Kustaa Vaasa (ruots. Gustav Vasa, myös Gustav I, todennäköisesti 12. toukokuuta 1496 Uplanti – 29. syyskuuta 1560 Tukholma; alun perin Gustav Eriksson) oli Ruotsin kuningas vuosina 1523–1560. Hän oli valtaneuvos Eerik Vaasan poika. Kustaa Vaasa oli ruotsalaisten kansannousun näkyvin johtaja, ja hänen johdollaan Ruotsi irtaantui kokonaan Kalmarin unionista. Hän nousi kuninkaaksi karismansa ja hyvän poliittisen vaistonsa avulla sekä myös siksi, koska hänen Lyypekin kanssa tekemänsä sopimus näytti lyypekkiläisten mielestä siten paremmalta. Hänen kruunajaispäivänään 6. kesäkuuta vietetään Ruotsin kansallispäivää.
Kustaa Vaasan hallintokauden alkuaikana Ruotsin taloustilanne oli huono ja ympäri Ruotsia oli talonpoikaiskapinoita. Kustaa Vaasa toteutti Ruotsin uskonpuhdistuksen ja perusti Ruotsin kirkon pian sen jälkeen, kun hän oli taloustilannetta parantaakseen määrännyt kirkolle erinäisiä veroja ja esittänyt vaatimuksia. Hän myös määräsi ulkomaankaupan käytäväksi ainoastaan kaupungeissa, mikä johti kaupunkien kehitykseen. Vuosina 1542–1543 tapahtunut, Kustaa Vaasan yllättänyt Dacken kapina sai kuninkaan vahvistamaan valtakunnan puolustusta eri tavoin. Vuonna 1544 Västeråsin valtiopäivillä hyväksyttiin hänen ehdotuksensa perintökuninkuuteen siirtymisestä. Suomessa Kustaa Vaasa muistetaan myös Helsingin kaupungin perustajana.
Perinteisessä historiankirjoituksessa Kustaa Vaasa on usein nähty hyvänsuopana ja tarmokkaana "maan isänä", koska hän loi perustan Ruotsin kansallisvaltiolle. Uudemmat tulkinnat ovat tuoneet esiin myös hänen negatiivisia ja julmia luonteenpiirteitään ja maalanneet hänestä kuvaa jopa tyrannina.