Back Lawrence Kohlberg Afrikaans لورنس كولبرغ Arabic لورنس كولبرج ARZ Lawrence Kohlberg AST لارنس کلبرق AZB Лоурънс Колберг Bulgarian Lawrence Kohlberg Catalan Lawrence Kohlberg Czech Lawrence Kohlberg German Lawrence Kohlberg English
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Lawrence Kohlberg | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. lokakuuta 1927 Bronxville, New York |
| Kuollut | 19. tammikuuta 1987 (59 vuotta) |
| Kansalaisuus | yhdysvaltalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | psykologia |
Lawrence Kohlberg (25. lokakuuta 1927 Bronxville, New York – 19. tammikuuta 1987) oli yhdysvaltalainen psykologi. Hän toimi professorin ammatissa sekä Chicagon että Harvardin yliopistoissa, ja hänet tunnetaan erityisesti työstään moraalisen kehityksen tutkimusten parissa. Kohlbergin työt heijastavat ja laajentavat edeltäjänsä, Jean Piagetin, kognitiivisen kehityksen teoriaa. Hänen töilleen perustivat työnsä uudet tutkijat kuten Carol Gilligan.
Kohlberg tunnetaan parhaiten teorisoimistaan moraalin tasoista joita oli alun perin kuusi. Kohlbergin mukaan aikuinen ihminen saavuttaa tyypillisesti neljännen tason; tasoja 3–4 kutsutaankin yhteisesti konventionaaliseksi tasoksi. Kuudes taso yhdistyi myöhemmin sitä edeltävään tasoon, koska näihin niin kutsuttuihin postkonventionaalisiin tasoihin ei kovin moni ihminen koskaan yllä. Teoria perustuu Kohlbergin väitöskirjaan, jossa hän tutki 72 chicagolaista nuorta valkoihoista miestä. Myöhemmin hän laajensi tutkimusjoukkoaan.[1] (Arkistoitu – Internet Archive)
Tasot:
- Auktoriteetin rangaistuksen uhalla synnyttämä tottelevaisuus.
- Oman edun tavoittelu reilun pelin säännöillä tapahtuvana, kaikkia osapuolia hyödyttävänä vaihtona.
- Hyvien ihmissuhteiden moraali, johon kuuluvat kiltteyden ja yleisemmin hyvän maineen käsitteet sekä huolenpito toisesta. Tässä vaiheessa tärkeiksi käsitteiksi kehittyvät myös luottamus, uskollisuus, kunnioitus ja kiitollisuus.
- Moraali vastuuna yhteiskunnan hyvinvoinnista; sääntöjen ja lakien noudattaminen yhteiseksi hyväksi.
- Moraali yhteiskuntasopimuksena ja abstraktina yksilön oikeuksien hyväksymisenä.
- Yleisiin oikeudenmukaisuuden periaatteisiin nojautuva moraali, jossa yksilöillä on arvo itsessään.
Nykyään tasot luokitellaan kolmeen osaan, joissa on jokaisessa kaksi vaihetta.
- Esimoraalinen, esisovinnainen taso
- Sovinnaisen moraalin taso
- Periaatteellisen moraalin taso