Osa artikkelisarjaa |
Evankelinen herätysliike |
---|
Lennart Leander (L. L.) Byman (14. marraskuuta 1875 Helsinki – 3. maaliskuuta 1947 Helsinki) oli suomalainen kirkkoherra, rovasti ja ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja.[1][2]
Bymanin vanhemmat olivat räätälimestari Leander Byman ja Mathilda Sofia Johansson. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta 1894 ja suoritti Helsingin yliopistossa teologian erotutkinnon 1898. Byman vihittiin papiksi 1898 ja hän suoritti pastoraalitutkinnon 1901.[1]
Byman toimi Hausjärven vt. pitäjänapulaisena 1898–1899, Hämeenlinnan vankilan vt. saarnaajana ja Hämeenlinnan kappalaisen apulaisena 1899 ja Sipoon vt. kappalaisena 1900. Hän oli Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan komministerin apulaisena 1900–1906, Sipoon kirkkoherran apulaisena 1902–1903, Elimäen vt. kirkkoherrana ja vt. pitäjänapulaisena 1904 sekä Suomen Luterilaisessa Evankeliumiyhdistyksessä matkasaarnaajana 1900–1907 ja yhdistyksen sihteerinä ja yliasiamiehenä 1900–1922. Tämän jälkeen Byman toimi Sörnäisten ruotsalaisessa seurakunnassa vt. komministerinä 1906–1907 ja komministerinä 1907–1932, Svenska Lutherska Evangeliföreningen -yhdistyksen sihteerinä 1922–1935 sekä oli Espoon kirkkoherrana 1932–1947 ja Porvoon tuomiokapitulin asessorina 1941–1944. Hän oli toimittajana Barnavännen-lehdessä 1901–1906 ja Sändebudet-lehdessä 1904. Byman sai rovastin arvon 1932.[1]
Byman oli kansanedustajana touko–syyskuussa 1922 edustaen Uudenmaan läänin vaalipiiriä. Hän tuli eduskuntaan ruotsalaisten Eirik Hornborgin tilalle.[1]
Lennart Byman oli naimisissa 1898–1927 Agnes Maria Erikssonin kanssa ja vuodesta 1928 Esther Augusta Dahlströmin kanssa.[1]