Levynkansi on äänilevyn suojuskotelo. Se on usein muodoltaan neliömäinen tasku, jossa on tekstiä ja kuvitusta. Musiikin suoratoistopalveluissa levynkansi esitetään pienoiskuvana.[1]
LP-levyn kansi on yleensä kooltaan noin 12 × 12 tuumaa ja singlelevyn 7 × 7 tuumaa.[2] CD-levyn kansi on kooltaan 12 × 12 senttimetriä.[3]
Levynkansi suojaa levyä, ja se voi myös antaa kuluttajalle tietoa musiikista ja sen esittäjästä. Levynkannessa on usein levyn nimi ja esittäjän nimi. Joskus kannessa on luettelo levyllä olevista kappaleista tai jopa kappaleiden sanoitukset. Kuvituksena on joskus artistin kuva, mutta kannessa voi olla mitä tahansa, jonka halutaan kuvastavan levyllä olevaa musiikkia.[1]
Ennen 1930-lukua levynkannet olivat yksinkertaisia. Columbia Recordsilla työskennellyttä yhdysvaltalaista Alex Steinweissia on kutsuttu levynkansitaiteen isäksi, ja hänen vaikutuksestaan levynkansitaiteesta tuli merkittävä osa musiikkiteollisuutta. Usein kuluttaja näkee levynkannen ennen kuin kuulee levyllä olevaa musiikkia, joten levynkansi voi olla merkittävä osa tuotteen markkinointia.[1]
Levynkannen suunnittelee usein ammattimainen ryhmä art directoreita, graafisia suunnittelijoita ja valokuvaajia. Joskus artisti esittää suunnittelijoille idean, jonka nämä sitten toteuttavat.[1]