Back Liberalisme Afrikaans Liberalismus ALS ለዘብተኝነት Amharic Liberalismo AN Frēodōmes þōht ANG ليبرالية Arabic ليبيرالية ARY ليبراليه ARZ উদাৰনৈতিকতাবাদ Assamese Lliberalismu AST
| Osa artikkelisarjaa |
| Liberalismi |
|---|
 |
Liberalismi (lat. liber ’vapaa’) tai vapaudenaate on vapautta korostava[1] ideologia ja poliittinen aate. Se syntyi vaatimaan poliittisia oikeuksia porvaristolle, jotta nämä voisivat vaikuttaa siihen millainen yhteiskunta oli. Liberalismi on vastustanut hallitsijoiden yksinvaltaa ja talouden vapaan toiminnan esteitä. Liberaalit ovat täten vaatineet muiden muassa absolutismista ja tulleista luopumista sekä liberaalia demokratiaa ja elinkeinovapautta.[2]
Liberalismi asettaa yksilön oikeudet korkealle,[2] ja liberalismiin liittyy individualismi.[3] Liberalismi pitää keskeisenä arvonaan vapautta jostakin ja vapautta johonkin. Liberalismi ei ole itsenäinen lyhyesti määriteltävä ideologia, vaan se käsittää useita eri muotoja. Yhteisenä niille kaikille voidaan pitää lähinnä syntyperästä riippuvan moraalisen ja poliittisen arvojärjestyksen kieltämistä sekä yksilönvapauden pitämistä keskeisenä arvona.[4]
Valistuksen liberaaleista ajattelijoista poliittiseen ajatteluun vaikuttivat 1700-luvulla etenkin Montesquieu, Immanuel Kant, David Hume ja Adam Smith. Edistys tuo liberalismiin liikkeen ja kehityksen positiivisen dynamiikan, jota pidetään usein osana liberalismin valistus- ja sivistystehtävää. Vapauden lisäksi muita liberalismin eri muodoille yhteisiä ydinkäsitteitä ovat rationaalisuus, yksilöllisyys, edistys, sosiaalisuus, yhteinen etu sekä rajoitettu ja tilivelvollinen valta. Näiden käsitteiden painotuserot määrittävät liberalismin eri muodot. Liberalismin alkuperäistä muotoa kutsutaan klassiseksi liberalismiksi.
Liberalismin ihanteet ja porvariston valtaannousupyrkimykset kokivat voiton Amerikan vallankumouksessa ja pian sen jälkeen Ranskan vallankumouksessa. Myös Euroopan hullu vuosi 1848 liittyi liberalismin voittokulkuun. Näissä historiallisissa tapahtumissa porvaristo syrjäytti aateliston hallitsevana yhteiskuntaluokkana, ja yksityisen edun tavoittelusta tuli hyväksyttyä, mikä aikaisemmassa feodaaliyhteiskunnassa oli käsitetty yhteisen edun vastaisena.
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑ a b https://www.hi3.fi/3-uudet-ajatukset-leviavat-euroopassa/3-2-liberalismi/
- ↑ https://plato.stanford.edu/entries/liberalism/
- ↑ Kari Saastamoinen: Eurooppalainen liberalismi: Etiikka, talous, politiikka. Atena, 1998. ISBN 951-796-141-3