Back Kryt (geologie) Afrikaans Kreide (Geologie) ALS العصر الطباشيري Arabic Cretaceu AST Təbaşir dövrü Azerbaijani Аҡбур осоро Bashkir Мелавы перыяд Byelorussian Крэйдавы пэрыяд BE-X-OLD Креда Bulgarian Kapur (pariuda) BJN
| Liitukauden jako | ||||
|---|---|---|---|---|
| kausi | epookki | vaihe | ikä (mvs) | |
| Paleogeeni | Paleoseeni | Dania | nuorempi | |
| Liitu | myöhäis | Maastricht | 66,0–72,1 | |
| Campania | 72,1–83,6 | |||
| Santonum | 83,6–86,3 | |||
| Coniacum | 86,3–89,8 | |||
| Turonia | 89,8–93,9 | |||
| Cenomanum | 93,9–100,5 | |||
| varhais | Alba | 100,5–~113,0 | ||
| Apt | ~113,0–~125,0 | |||
| Barrême | ~125,0–~129,4 | |||
| Hauterive | ~129,4–~132,9 | |||
| Valangin | ~132,9–~139,8 | |||
| Berrias | ~139,8–~145,0 | |||
| Jura | myöhäis | Tithonos | vanhempi | |
| Liitukauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.[1] | ||||
Liitukausi on mesotsooisen maailmankauden viimeinen kausi, joka alkoi noin 144 ja päättyi 66 miljoonaa vuotta sitten.[1] Kausi on saanut nimensä Englannin rantakallioiden liitukalkkikerrostumista, jotka syntyivät sen aikana matalien merten runsaslukuisten pieneliöiden kivettyessä. Hirmuliskot lajiutuivat liitukaudella erilaisiin ryhmiin ja kasvoivat suuremmiksi. Tunnetuin liitukauden hirmulisko lienee suurikokoinen teropodi Tyrannosaurus rex.
Liitukausi tunnetaan dinosaurusten huippukautena, joka loppui niiden äkilliseen häviämiseen mahdollisesti asteroiditörmäyksen, tulivuorenpurkausten tai molempien vuoksi. Liitukautta aiemmin kehittyneet linnut lajiutuivat voimakkaasti kauden aikana.
Liitukaudella oli lämpimämpää kuin koskaan aiemmin suurten monisoluisten eliöiden historiassa. Lähes koko Maapallolla oli lämmintä ympäri vuoden, ja mahdolliset merijäät sekä jäätiköt olivat pieniä. Lämpö johtui mannerten suotuisasta asemasta, joka ohjasi merivirrat lämmittämään maata. Päiväntasaajan seudun vedet kiersivät leveässä virrassa ja lämpenivät kierros kierrokselta. Merenpinta oli korkealla, mikä lämmitti planeettaa omalta osaltaan. Kauden aikana esiintyi lisäksi voimakkaita tulivuorenpurkauksia, jotka kuumensivat Maapalloa joinakin jaksoina kasvihuoneilmiön avulla. Ilmassa oli arvioiden mukaan huomattavasti nykyistä enemmän happea ja hiilidioksidia.
- ↑ a b K.M. Cohen, S. Finney, P.L. Gibbard: International Chronostratigraphic Chart 2020. International Commission on Stratigraphy..