Back Cicém ACE Бзыу ADY Voël Afrikaans Vögel ALS ወፍ Amharic Aves AN Fugol ANG पक्षी ANP طائر Arabic ܛܝܪܐ ARC
| Linnut | |
|---|---|
 18:aa eri lahkoa edustavia lintuja, ylhäältä vasemmalta oikealle: punaniskaturako, kenkänokka, pikkutropiikkilintu kuningasmerikotka, etelänkruunukurki, riikinkukko kalliokyyhky, rubiinipartakolibri, lunni kypäräkasuaari, sateenkaariluri, karibianflamingo valkokulmapingviini, harmaahaikara, sinijalkasuula keltaminla, huuhkaja, rikkitukaani |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläimet Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: |
Linnut Aves Linnaeus, 1758 |
| Katso myös | |
Linnut (Aves) ovat tasalämpöisiä, munivia ja höyhenpeitteisiä selkärankaisia, joiden siivet antavat useimmille niistä lentokyvyn. Lintuja tunnetaan yli 10 900 lajia.
Fossiiliaineiston perusteella katsotaan, että linnut kehittyivät jurakaudella dinosauruksista, ja ne luokitellaankin teropodien alaryhmäksi. Höyhenpeite ja sulat linnuille kehittyivät suomuista edesauttamaan lentopyrähdyksiä sekä eristämään ja haihduttamaan lämpöä. Ajan myötä ne alkoivat mahdollistaa myös pitkien matkojen vakaan lentämisen. Nykyisin elää pieni määrä myös lentokyvyttömiä lintuja, mutta nekin polveutuvat lentävistä kantamuodoista.
Lintulajit muistuttavat paljon toisiaan, ja kaikkien lajien perusrakenne on sama. Tätä myötä linnut ovat muista eläinryhmistä suhteellisen selvästi erottuva ryhmä. Kaikki linnut ovat ihmisen vaikeuksitta tunnistettavissa linnuiksi, ja on hyvin vähän tapauksia, joissa muuta eläintä kuin lintua saatetaan pitää lintuna. Tätä kuvastaa se, että ihmisten kielissä on yleensä jo vanhassa kansanomaisessa sanastossa lintua tarkoittava sana, eikä niille näinollen ole yleensä jouduttu luomaan oppitekoista yleisnimitystä, toisin kuin esimerkiksi nisäkkäille ja matelijoille. Sen sijaan luokan sisäisen systematiikan määritteleminen on tuottanut vaikeuksia. Linnuilla on nokka, mutta ei hampaita. Eturaajat ovat muuttuneet siiviksi ja luut ovat onttoja ja kevyitä. Linnun verenkierto- ja hengityselimet ovat erittäin hyvin kehittyneet. Lintujen näkö on hyvin tarkka, näkökenttä laaja ja värinäkö erittäin kehittynyt. Joillakin lajeilla on magneettiaisti. Linnut ovat kokoonsa nähden melko pitkäikäisiä, ja jotkin lajit ovat erittäin älykkäitä.
Linnut lisääntyvät munimalla. Jotkin lajit rakentavat munilleen pesän, mutta toiset munivat paljaalle maalle. Eri lintulajien ravinnon ja sen hankintamenetelmien kirjo on valtava. Lajit ovat kuitenkin yleensä rakenteellisesti erikoistuneet tietynlaiseen ruokaan ja ravinnonhankintatapaan.
Monet varpuslinnut tunnetaan monipuolisesta laulustaan. Lintujen puolisonvalinnalle on tyypillistä, että koiraat kilpailevat naaraista laulullaan tai höyhenpuvullaan. Monet napa-alueilla kesänsä viettävät lajit ovat muuttolintuja, jotka lentävät talveksi lämpimämmille seuduille.
Ihminen kasvattaa lintuja ruoaksi ja munien vuoksi. Pehmeitä höyheniä eli untuvia käytetään täytteenä ja lintujen ulostetta lannoitteena. Linnut ovat hyödyllisiä myös siten, että ne levittävät siemeniä ja pölyttävät kasveja. Toisaalta linnut voivat aiheuttaa paljon vahinkoa esimerkiksi maataloudelle. Lintuja voi harrastaa monin tavoin, esimerkiksi tarkkailemalla niitä.