Back Litium Afrikaans ሊቲየም Amharic Litio AN लिथियम ANP ليثيوم Arabic ليتيوم ARY ليثيوم ARZ লিথিয়াম Assamese Litiu AST लिथियम AWA
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Litium | ||||
| Tunnus | Li | ||||
| Järjestysluku | 3 | ||||
| Luokka | metalli | ||||
| Lohko | s-lohko | ||||
| Ryhmä | 1, alkalimetalli | ||||
| Jakso | 2 | ||||
| Tiheys | 0,534 · 103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 0,6 (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | hopeisen vaaleanharmaa | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1817, Johan August Arfwedson | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 6,941 | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 145 (167) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 134 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 182 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | 1s2 2s1 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 1 | ||||
| Hapetusluvut | +I | ||||
| Kiderakenne | tilakeskeinen kuutiollinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 453,69 K (180,54 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 1 609 K (1 336 °C) | ||||
| Moolitilavuus | 13,02 · 10−3 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 147,1 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 3,00 kJ/mol | ||||
| Höyrynpaine | 133 Pa 723 K:ssa | ||||
| Äänen nopeus | 6 000 m/s 293 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 0,98 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 3,582 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | (20 °C) 10,8 · 106 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 84,8 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7439-93-2 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Litium on alkalimetalleihin kuuluva alkuaine. Muiden alkalimetallien tavoin litium kuuluu jaksollisessa järjestelmässä ensimmäiseen pääryhmään. Litiumin kemiallinen merkki on Li, järjestysluku on 3 ja atomimassa IUPACin standardin mukaisesti [6,938; 6,997] amu[1]. Alkuaineen CAS-numero on 7439-93-2.[2] Litium on kevyin kaikista metalleista,[3] ja se jopa kelluu vedessä. Keveytensä vuoksi litiumia käytetään kovissa ja kevyissä metalliseoksissa, erityisesti lentokoneissa. Kyseessä on elimistölle välttämätön alkuaine, joka on kuitenkin myrkyllinen liian suurina annoksina[4].
- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.6.2011. (englanniksi)
- ↑ Litiumin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 7.7.2010
- ↑ Marko Hamilo: Litium tarjoaa akuissa virtaa – ja lääkkeinä mielenrauhaa Helsingin Sanomat, alkuainesarjan artikkeli litiumista. Arkistoitu 16.10.2011. Viitattu 7.7.2010.
- ↑ Litiumin endokriiniset haittavaikutukset. https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/298411/SLL32018_129.pdf?sequence=1