Lojalisti (Amerikan vallankumous)

Lojalistit (engl. loyalist) tarkoittavat Amerikan vallankumouksen yhteydessä niitä Pohjois-Amerikan brittisiirtokuntien uudisasukkaita, jotka pysyivät vapaussodan aikana uskollisina Ison-Britannian kuningaskunnalle.

Lojalistit kannattivat Britannian kruunua monista eri syistä. Monet osoittivat kunnioitustaan kruunulle ja monet pelkäsivät vallankumouksen vievän Amerikan kaaokseen. Osan mielestä amerikkalaiset olivat kyllä kärsineet brittien sorrosta, mutta asiat pitäisi selvittää neuvottelemalla. Britannian puolella olivat myös monet henkilöt, jotka eivät olleet vielä täysin mukautuneet siirtokuntien yhteiskuntaan, kuten kieli- ja uskontovähemmistöt, tuoreet maahanmuuttajat, tummaihoiset ja intiaanit.^[1] Pääosa lojalisteista oli pienmaatilallisia, käsityöläisiä ja kauppiaita. Lisäksi suurin osa brittiupseereista, rikkaista kauppiaista ja anglikaanipapeista pysyi uskollisina. Myös monet saksalaiset maahanmuuttajat kannattivat Britanniaa, koska Yrjö III:lla oli saksalaiset sukujuuret.^[2]

Vain pieni osa lojalisteista, yhteensä noin 19 000 henkeä, taisteli Britannian puolella vapaussodassa.^[2] Osa lojalisteista eli brittien vahvoissa tukikohdissa, kuten New Yorkissa, ja osa pakolaisleireillä, joita oli muun muassa Quebecin Sorelissa ja Yamachichessa.^[1] Lopulta noin satatuhatta lojalistia pakeni Yhdysvalloista. Heihin kuuluivat muun muassa Benjamin Franklinin poika William Franklin ja taidemaalari John Singleton Copley.^[2] Noin puolet lähtijöistä muutti Kanadaan, ja heistä noin 30 000 päätyi nykyisten Nova Scotian, New Brunswickin ja Prinssi Edwardin saaren alueille.^[1]

1. ↑ ^{a b c} Wilson, Bruce G.: Loyalists The Canadian Encyclopedia. Historica-Dominion. Arkistoitu 26.3.2013. Viitattu 19.5.2012. (englanniksi)
2. ↑ ^{a b c} Loyalists During the American Revolution Country Studies US. U.S. Department of State. Viitattu 19.5.2012. (englanniksi)