Lua | |
---|---|
Paradigma | proseduraalinen, funktionaalinen, olio-ohjelmointi |
Tyypitys | heikko, dynaaminen |
Muistinhallinta | automaattinen |
Julkaistu | 1993 |
Kehittäjä | Roberto Ierusalimschy, Waldemar Celes, Luiz Henrique de Figueiredo |
Vakaa versio | 5.4.7[1] () |
Verkkosivu |
www |
Lisenssi | MIT |
Lua on kevyt ja kooltaan pieni skriptikieli. Se on tarkoitettu lähinnä ohjelmien helppoon laajentamiseen, mutta sillä voi myös tehdä laajempiakin kokonaisuuksia. Kielen nimi tulee portugalin sanasta lua, joka tarkoittaa kuuta. Luan logona onkin kuu.
Lua on pääasiassa proseduraalinen kieli, mutta Lua tukee funktionaalisesta ohjelmoinnista ja olio-ohjelmoinnista tunnettuja ominaisuuksia. Luassa on muun muassa ensimmäisen kertaluokan funktiot täydellä leksikaalisella näkyvyydellä. Muita kielen ominaisuuksia ovat assosiatiiviset taulukot, vuoroittaisrutiinit sekä metataulut. Kielessä on mahdollista käyttää moniperintää.[2]
Lua on julkaistu MIT-lisenssillä, joka sallii hyvin vapaan käytön jopa kaupallisiin tarkoituksiin. Luaa käytetäänkin paljon erilaisissa sovellusohjelmissa (esim. VLC, Lightroom) ja tietokonepelien sisäisenä skriptikielenä (esim. World of Warcraft).[3] Neovim-tekstieditori mahdollistaa lisäosien ja konfiguraation kirjoittamisen Vimscriptin lisäksi Lualla.[4]
Lua on suunniteltu helposti yhdistettäväksi muihin ohjelmointikieliin. Alkuperäisessä toteutuksessa on rajapinta, jota voi käyttää C- ja C++-ohjelmointikielillä. Tämän lisäksi rajapintoja löytyy muun muassa Pascalille, .NET:lle sekä Adalle.