Luettelo Koraanin suurista esittelee Koraanin kaikki 114 suuraa eli lukua. Suurat jakautuvat edelleen jakeisiin (aya), joiden määrä vaihtelee lähes kolmesta sadasta kolmeen. Suurille on annettu jälkikäteen nimet, joiden käytössä esiintyy vaihtelua. Nimi on annettu asiasisällön tai yleensä alussa esiintyvän sanan mukaan, joka usein on hapax, eli sellainen sana, joka esiintyy vain yhden kerran. Islamilaisissa maissa suuraan viitataan nimellä, kun taas länsimaissa yleensä numerolla. Tässä esitetyt suomenkieliset nimet ovat Jaakko Hämeen-Anttilan tekemästä vuoden 1995 Koraanin käännöksestä.
Theodor Nöldeke on Friedrich Schwallyn täydentämänä pannut Koraanin suurat ikäjärjestykseen niiden kielen analyysin perusteella. Pääasiallinen jako on varhaisiin mekkalaisiin ja myöhempiin medinalaisiin suuriin.[1] Suurien suomenkieliset nimet ovat vaihdelleeet. Tässä käytetään Jaakko Hämeen-Anttilan koraanisuomennoksessaan käyttämiä.[2]
al-Fatiha (Avauksen suura), 7 jaetta. Suura on rukous, joka lausutaan yhteensä 17 kertaa päivittäin muslimien rukoushetkissä.
al-Baqara (Lehmän suura), 286 jaetta. Pisin suura. Sisällön painopisteenä on kristittyjä ja ennen kaikkea juutalaisia vastaan suunnattu arvostelu. Suura koostuu monista katkelmista, jotka eivät liity toisiinsa. Lehmän suura mainitaan ensimmäisen kerran erillisenä kirjana Johannes Damaskolaisen (k. 749) kirjoittamassa teoksessa Tiedon lähde.
Al Imran (Imranin perheen suura), 200 jaetta. Sisältää runsaasti kritiikkiä kristittyjä ja juutalaisia vastaan. Loppuosan jakeiden 121–179 muslimit katsovat viittaavan Uhudin taisteluun vuonna 625 ja sen jälkeiseen hajaannukseen muslimien keskuudessa.
al-Nisa’ (Naisten suura), 177 jaetta. Käsittelee muun muassa perintöosuuksiin ja naisiin liittyviä säädöksiä. Jakeet 44–57 sisältävät polemiikkia ja uhkauksia juutalaisia vastaan. Naisen suura mainitaan ensimmäisen kerran erillisenä kirjanaan Johannes Damaskolaisen (k. 749) kirjoittamassa teoksessa Tiedon lähde.
al-Ma’ida (Pöydän suura), 120 jaetta. Kertoo useassa kohdassa Jeesuksesta, Marian pojasta. Jakeen 114 on väitetty liittyvän kristillisen tai manikealaisen pääsiäisaterian asettamiseen.
al-An’am (Karjan suura), 165 jaetta. Ahsen-Bören suomennoksen jakeessa 7 on sana "Muhammed". Koska käännökset eivät islamin mukaan ole oikeita Koraaneja, niiden kieliasuun on suhtauduttu vapaammin ja tekstiä on voitu muuttaa esimerkiksi tällaisilla tulkitsevilla lisäyksillä.
al-A’raf (Kumpujen suura), 206 jaetta. Kerrotaan paljon eri profeetoista. Pisimmät jaksot ovat Adamista (10–25), joka kerrottiin jo suurassa 2 sekä Moseksesta (103–162).
al-Anfal (Sotasaaliiden suura), 75 jaetta. Islamilaisen selityksen mukaan suura laskeutui Muhammedille Medinassa välittömästi Badrin taistelun jälkeen. Muslimien mukaan sen keskeisenä aiheena on Badrin taistelu, vaikka suura ei tosin mainitse sitä nimeltä.
at-Tauba (Katumuksen suura), 129 jaetta. Koraanin nuorin tai toiseksi nuorin suura, josta puuttuu muissa oleva johdantolause "Armeliaan armahtajan nimeen". Sisältö on poikkeuksellisen sotainen.
Junus (Joonan suura), 109 jaetta. Kehotuksia ja varoituksia, Nooan tarina, Mooseksen tarina.
Hud (koraani) (Huudin suura), 123 jaetta. Alussa (jakeet 1–24) esiintyy anonyymi "varoittaja", joka kehottaa kääntymään katuvana Herran puoleen. Sen jälkeen kerrotaan eri profeetoista, etenkin Nooasta. Lopuksi käsitellään palkkaa ja rangaistusta tuonpuoleisessa.
Yusuf (Joosefin suura), 111 jaetta. Koraanin pisin kertomus aiheena Vanhan Testamentin Joosef (jakeet 4–101). Tarina poikkeaa monissa kohdissa Raamatun kertomuksesta.
al-Ra’d (Jyrinän suura), 43 jaetta. Kertoo Jumalan suuruudesta, hänen tunnusmerkeistään, väittelee uskottomia vastaan ja puhuu profeetoista, jotka on vuorollaan lähetetty kirjoineen. Kertoo alkuperäisestä Kirjasta, joka on Jumalan luona.
Ibrahim (suura) (Abrahamin suura), 52 jaetta. Sisältää rukouksen, jossa Abraham pyytää suojelua perustamalleen temppelille. Islamilaisen tulkinnan mukaan kyse on Kaabasta, mutta Mekkaa tai Kaabaa ei suurassa mainita. Lisäksi Mooseksen tarina ja varoituksia tuomiopäivästä sekä kertomuksia profeetoista.
Al-Hijr (Hidzrin suura), 99 jaetta. Tavanomaisia aiheita kuten varoituksia tuomiopäivästä ja kuvauksia Jumalan tunnusmerkeistä luonnossa. Kertomukset Abrahamista ja Lootista. Mainitsee "seitsemän toistettavaa" (Al-Fatiha?) ja Koraanin erillisinä asioina.
al-Kahf (Luolan suura), 110 jaetta. Luolan miesten tarina (vrt. Efeson unikeot), Mooseksen tarina sekä kertomus Kaksisarvisesta eli Aleksanteri Suuresta.
Maryam (Marian suura), 98 jaetta. Raamatusta ja apokryfisistä teksteistä tutut tarinat Jeesuksen ja Johannes Kastajan syntymästä. Luettelee joukon "profeettoja". Heistä eniten saa huomiota uskonnon kantaisä Abraham ja tämän välienselvittely uskottoman isänsä kanssa.
Ta Ha (TH:n suura), 135 jaetta. On muitten suurien tapaan hajanainen ja sisältää useita toisiinsa liitettyjä kokonaisuuksia. Erikoisuutena on Moosesta koskeva laaja osuus. Myös Aadamista kerrotaan, mutta lyhyesti. Tuomiopäivään ja siitä varoittamiseen palataan toistuvasti.
al-Anbiya’ (Profeettojen suura), 112 jaetta. Mainitaan poikkeuksellisen suuri määrä profeettoja. Eniten tilaa saa Abraham (51-71). Sen jälkeen mainitaan Iisak, Jaakob, Loot, Nooa, Daavid, Salomo, Job, Ismael, Idris ja Dhul-Kifl, jolle ei ole löydetty esikuvaa Raamatusta. Lisäksi mainitaan Dhun-Nun eli "kalan mies", jonka täytyy olla Joona. Lisäksi mainitaan Sakarias, Johannes Kastajan isä. Jae 91 puhuu Mariasta ja Jeesuksesta kuitenkin ilman nimiä.
al-Hajj (Pyhiinvaelluksen suura), 78 jaetta. Tavanomaisia aiheita, kuten puhetta tuomiopäivästä ja ylösnousemuksesta, polemiikkia uskottomia vastaan, ohjeita pyhiinvaelluksesta ja taistelemista pyhinä kuukausina. Mainitaan "suojeltu temppeli", mutta ei kerrota, missä se on. Jakeet 42–78 sisältävät Koraanille tyypillistä ja usein toistuvaa tekstiä. Niitä ovat Jumalan antamat selkeät merkit, uskottomien rankaiseminen, uskovien palkitseminen, varoittajan neuvot ja polemiikki uskottomia vastaan.
al-Furqan (Ratkaisun suura), 77 jaetta. Sana al-furqan on arvoituksellinen, mutta on tavallisesti käännetty sanalla "ratkaisu". Sitä on käytetty myös Koraanista kokonaisuudessaan. Syyro-aramean kielellä se tarkoittaa "sovitusta" tai "pelastusta". Tämän perusteella aloitukselle on ehdotettu myös seuraavaa kristillistä sisältöä: Siunattu olkoon Hän, joka lähetti alas palvelijalleen sovituksen/vapahduksen niin, että hänestä tulisi uhrilahja maailmoille.
al-Šu’ara’ (Runoilijoiden suura), 227 jaetta. – Erikoisuuksia: sisältää laajan kertomuksen Mooseksesta (10–68) ja Abrahamista (69–89). Muita esiteltyjä profeettoja ovat Nooa, Huud, Salih, Loot ja Shu'aibi. Lopuksi polemisoidaan runoilijoita vastaan, sillä näiden kautta puhuu Paholainen (221–227).
Al-Šura (Neuvonpidon suura), 53 jaetta. Käsitellään Jumalan suuruutta ja ihmisten asemaa. Jakeet 17–22 puhuvat tuomiopäivästä. Ennusmerkkeinä esitetään muun ohella suuret valtamerilaivat.
al-Dukhan (Savun suura), 59 jaetta. Puhutaan uskottomien rankaisemisesta ja uskovien saamasta palkasta, missä yhteydessä mainitaan Paratiisin neitsyet.
Qaf (Q:n suura), 45 jaetta. Polemiikkia uskottomia vastaan, Jumalan tunnusmerkkejä luonnossa ja kuvailua tuomiopäivästä.
al-Dhariyat (Pölyä nostattavien suura), 60 jaetta. Varoituksia tuomiopäivästä, Jumalan tunnusmerkit luonnossa, Abraham ja Mooses, polemiikkia uskottomia vastaan.
al-Tur (Vuoren suura), 49 jaetta. Varoitus viimeisestä tuomiosta, Helvetin kauheus ja Paratiisin autuus. Lopuksi on polemiikkia uskottomia vastaan.
al-Najm (Tähden suura), 62 jaetta. Tullut tunnetuksi "saatanallisista säkeistä" (19–28). Jakeet 1–18 kertovat, miten profeetan seuralaiset luulevat tätä hulluksi. Teksti yrittää perustella, ettei näin ole. Suurassa mainitaan "äärimmäinen lootuspuu", jota on väitetty myös käännösvirheeksi.
as-Saff (Vierekkäisten suura), 14 jaetta. Jeesus kertoo, että hänet on lähetetty ilmoittamaan ilosanoma sananjulistajasta, joka on tuleva hänen jälkeensä ja jonka nimi on oleva Ahmad. Muslimit katsovat, että teksti tarkoittaa Muhammedia.
al-Jum’a (Perjantain suura), 11 jaetta. Solvauksia juutalaisia vastaan. He ovat "kuin aasi, joka kantaa kirjoja". Lisäksi on kehotuksen osallistua perjantairukoukseen.
al-Tariq (Yöllisen kulkijan suura), 17 jaetta. Ihmisille annetaan varoitus: sielulla on suojelijansa, mutta tuomiopäivänä ihminen on omillaan. Jumalalla on lopullinen suunnitelmansa.
al-A’la (Ylimmän suura), 19 jaetta. Viittaa esikuvina Abrahamin ja Mooseksen kirjoihin. Mooseksen kirjat tarkoittavat Tooraa. Abrahamin "kirjoitukset" on viittaus, jonka nojalla muslimit katsovat, että myös Abraham on kirjoittanut pyhän kirjan. Sen perusteella Abraham on islamissa arvoltaan paitsi profeetta, myös "lähettiläs". Richard Bell on riimianalyysin perusteella katsonut, että alkuperäiseen tekstiin on myöhemmin lisätty osia, jotka erottuvat erilaisen riimin perusteella.
al-Ghašiya (Peittävän suura), 26 jaetta. Ensin tuomiopäivän kuvausta, sitten esitetään Jumalan tunnusmerkkejä luonnossa ja kerrotaan, miten Jumala vaatii uskottomia tuomiopäivänä tilille.
al-Fajr (Aamunkoiton suura), 30 jaetta. Suurassa kysytään: "Etkö tiedä, mitä Herrasi teki Aadille, pylväikköjen Iramille?" Jakeen pohjalta syntyi keskiajalla tarina mahtavasta kaupungista, jonka ylpeä, jumalaton mies rakensi kilvoitellakseen Paratiisin kauneuden kanssa. Muuten suura käsittelee etenkin tuomiopäivää.
al-Balad (Seudun suura), 20 jaetta. Käsittelee ihmiselle annettuja vaihtoehtoja päätyä joko Helvettiin tai Paratiisiin. Oikeasta toiminnasta annetaan esimerkkejä, kuten orpojen ja sukulaisten ruokkiminen nälänhädän aikana. Lopuksi uhataan Helvetin tulella niitä, jotka hylkivät Jumalan antamia merkkejä.
al-Šams (Auringon suura), 15 jaetta. Suuran toinen osa kertoo thamudilaisten pahoista teoista. Jumalan lähettiläs kehotti heitä juottamaan kamelin, mutta sen sijaan thamudilaiset teurastivat sen. Tämän takia Herra päästi vihansa valloilleen ja löi thamudilaiset maan tasalle. Sama tarina kerrotaan yksityiskohtaisemmin Kumpujen suurassa (7: 73–79), mistä saadaan tietää, että thamudilaisten kohtaloksi tuli maanjäristys. Johannes Damaskolainen kirjoitti 700-luvulla, että Muhammed oli kirjoittanut kirjan nimeltä "Jumalan kameli". Sellaista ei ole löytynyt, mutta mainitut kohdat sisältävät viitteitä sen mahdollisesta sisällöstä.
al-Lail (Yön suura), 21 jaetta. Varoittaa tuonpuoleisessa odottavasta rangaistuksesta niitä, jotka ovat kitsaita ja keräävät omaisuutta. Hurskaita odottaa palkkio.
al-Duha (Keskipäivän suura), 11 jaetta. Puhuu nimettömälle henkilölle ja kysyy Eikö hän löytänyt sinua köyhänä ja tehnyt sinusta rikkaan? Muslimit uskovat, että kyse on Muhammedista, mutta tuntomerkit sopivat myös Moosekseen, joka esiintyy Koraanissa Muhammedia useammin omalla nimellään.
al-Šarh (Huojennuksen suura), 8 jaetta. Suura kysyy Emmekö Me ole avartanut rintaasi? Jakeen johdosta Ibn Ishaqin 700-luvun Muhammed-elämäkerrassa on kertomus, jossa kaksi valkoisiin pukeutunutta miestä avaa Muhammedin rinnan ja poistaa sydämestä mustan palasen, minkä jälkeen he pesevät Muhammedin sydämen kultamaljassa olevalla lumella.
al-Tin (Viikunan suura), 8 jaetta. Vannotaan viikunapensaan ja oliivipuun kautta, joista kumpikaan ei kasva Arabian niemimaalla.
al-Alaq (Alkion suura), 19 jaetta. Muslimien mukaan suura oli ensimmäinen, joka Muhammedille ilmoitettiin. Christoph Luxenberg katsoo, että suura on ollut osa kristillistä syyrialaista liturgiaa, ja sitä on käytetty kutsuna Herran ehtoolliselle.
al-Qadr (Voiman suura), 5 jaetta. Muslimien mukaan kertoo Koraanin laskeutumisesta. Christoph Luxenbergin käännöksen mukaan suura kuvaa jouluyötä ja Kristuksen syntymää.