Lukija

Tämä artikkeli käsittelee kirkollista vihkimystä. Lukija voi tarkoittaa myös Bernhard Schlinkin kirjoittamaa saksalaista romaania tai siihen perustuvaa yhdysvaltalaista elokuvaa.
Vasili Tropinin: Munkki kynttilän kanssa, 1878

Lukija on epistolaa ja Vanhan testamentin tekstejä ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa lukeva vihitty mieshenkilö. Lukijoita oli myös roomalaiskatolisessa kirkossa, mutta virka lakkautettiin Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen liturgisten uudistusten myötä.

Lukijan aste on pappeuden asteista ensimmäinen ja he kuuluvat alidiakoneiden ohella alempaan papistoon. Varsinaiseen, ylempään papistoon kuuluvat diakoni, pappi ja piispa.

Lukijan asuna on palveluksissa stikari, joka korvasi 1600-luvulle asti käytössä olleen lyhyen felonin ja kamisionin. Lyhyt feloni on kuitenkin edelleen käytössä lukijan vihkimistoimituksessa, missä se kuvaa sitä, että vihitty on astunut pappeuden ikeen alle. Lukijaksi kanonien mukaan voidaan vihkiä 15 vuotta täyttänyt mies. Lukija voi mennä naimisiin vielä vihkimyksensä jälkeen.[1]

Aiemmin oli tavallista, että pappisseminaarin viimeisessä vaiheessa naimisissa tai kihloissa olleet opiskelijat vihittiin lukijoiksi koulutuksen lopussa; varsinainen diakoniksi ja edelleen papiksi vihkiminen tehtiin pääsääntöisesti asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen; ehdoton edellytys oli ortodoksin kanssa solmittu avioliitto tai selibaattilupaus.

  1. Nikodim Milash (1896): Ortodoksisen kirkon kanonit selityksineen, s. 327. Suomentanut Antti Inkinen. Pieksämäki: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 1980. ISBN 951-9071-34-2

Developed by StudentB