Luterilaisuus

Luterilaisuus
Lutherin sinetti
Lutherin sinetti
Suuntautuminen protestantismi
Hallinto episkopaalinen
Yhteistyötahoja Luterilainen maailmanliitto
Toiminta-alue Keski- ja Pohjois-Eurooppa, Pohjois-Amerikka
Perustaja Martti Luther, Philipp Melanchthon
Perustettu 1500-luvulla Pyhässä saksalaisroomalaisessa keisarikunnassa
Irtautunut Katolisesta kirkosta
Kirkosta irtautuneet Evankelisluterilaiset vapaaseurakunnat
Jäseniä noin 70 miljoonaa

Luterilaisuus on protestanttinen kristinuskon suuntaus, jonka juuret ovat saksalaisen Martti Lutherin opetuksissa ja 1500-luvun uskonpuhdistuksessa eli reformaatiossa.[1] Luterilaisuus on pienin protestanttisuuden viidestä pääsuuntauksesta anglikaanisuuden, metodismin, kalvinismin ja baptismin jälkeen.

Luterilaisuus ei muodosta yksittäistä kirkkoa, vaan se koostuu erilaisista alueellisista tai kansallisista kirkoista, kuten Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Luterilaisuuden vahvimmat kannatusalueet ovat perinteisesti Pohjois-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Maailmanlaajuisesti luterilaisia kirkkoja on noin 140, joista 138 kuuluu vuonna 1947 perustettuun Luterilaiseen maailmanliittoon. 2000-luvun alussa maailmassa oli kaikkiaan 65 miljoonaa luterilaista. Länsimaissa luterilaisten kirkkojen jäsenmäärä on laskussa, mutta globaalissa etelässä nousussa[2].

Uskonopillisesti luterilaisuus perustuu perinteisen protestantismin periaatteisiin, joita ovat Raamatun korostaminen (sola scriptura) yli paavillisen ja kirkollisen vallan, viiden perinteisen katolisen sakramentin (pyhän toimituksen) hylkääminen, ja ajatukseen että ihmisen pelastuminen johtuu yksin armosta (sola gratia) ja uskosta (sola fide), eikä ihmisen tekemisistä maan päällä. Luterilaisessa kirkossa sakramenteiksi on määritelty vain kaste ja ehtoollinen.

  1. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä evl.fi ei löytynyt
  2. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä uusitie ei löytynyt

Developed by StudentB