Lyijyhohde | |
---|---|
Luokka | sulfidimineraalit |
Kemialliset ominaisuudet | |
Kemiallinen kaava | PbS |
Molekyylipaino | 239,27 g/mol |
Fysikaaliset ominaisuudet | |
Väri | harmaa tai tummanharmaa |
Asu | rakeinen tai massamainen |
Kidejärjestelmä | kuutiollinen |
Lohkeavuus | etevä |
Murros | lähes simpukkamainen |
Taottavuus | murenee taottaessa |
Kovuus Mohsin asteikolla | 2,5 |
Tiheys | 7,58 g/cm3 |
Optiset ominaisuudet | |
Optiset ominaisuudet | isotrooppinen |
Kiilto | metallikiilto |
Ultravioletti fluoresenssi | ei ole |
Viiru | harmaa tai tummanharmaa |
Läpinäkyvyys | läpinäkymätön |
Lähteet | |
Aiheesta muualla | |
Lyijyhohde eli galeniitti on yleinen lyijysulfidimineraali (kemiallinen kaava: PbS, lyijysulfidi). Se on jo antiikin roomalaisten ajoista lähtien ollut tärkeimpiä lyijymalmeja sen suuren lyijypitoisuuden, helpon jalostettavuuden ja esiintyvyyden ansiosta[3]. Lyijyhohdetta löytyy kaikkialta maailmasta.
Lyijyhohde on muodostunut magmalähteiden liuoksista niiden jäähtyessä.[3]
Lyijyhohde ja muut lyijymalmit ovat tärkeitä hopean lähteitä, koska ne sisältävät hivenaineena paljon hopeaa. Lyijyhohde saattaa myös sisältää sinkkiä, rautaa, kuparia, antimonia, vismuttia ja jopa kultaa hivenaineena. Seleeni voi korvata rikin. Satunnaisesti lyijyhohde esiintyy sinkkivälkkeen kanssa.[3]