Lyijyhohde

Lyijyhohde
Luokka	sulfidimineraalit
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava	PbS
Molekyylipaino	239,27 g/mol
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri	harmaa tai tummanharmaa
Asu	rakeinen tai massamainen
Kidejärjestelmä	kuutiollinen
Lohkeavuus	etevä
Murros	lähes simpukkamainen
Taottavuus	murenee taottaessa
Kovuus Mohsin asteikolla	2,5
Tiheys	7,58 g/cm3
Optiset ominaisuudet
Optiset ominaisuudet	isotrooppinen
Kiilto	metallikiilto
Ultravioletti fluoresenssi	ei ole
Viiru	harmaa tai tummanharmaa
Läpinäkyvyys	läpinäkymätön
Lähteet
[1][2]
Aiheesta muualla
Lyijyhohde Commonsissa
Infobox OK

Lyijyhohde eli galeniitti on yleinen lyijysulfidimineraali (kemiallinen kaava: PbS, lyijysulfidi). Se on jo antiikin roomalaisten ajoista lähtien ollut tärkeimpiä lyijymalmeja sen suuren lyijypitoisuuden, helpon jalostettavuuden ja esiintyvyyden ansiosta^[3]. Lyijyhohdetta löytyy kaikkialta maailmasta.

Lyijyhohde on muodostunut magmalähteiden liuoksista niiden jäähtyessä.^[3]

Lyijyhohde ja muut lyijymalmit ovat tärkeitä hopean lähteitä, koska ne sisältävät hivenaineena paljon hopeaa. Lyijyhohde saattaa myös sisältää sinkkiä, rautaa, kuparia, antimonia, vismuttia ja jopa kultaa hivenaineena. Seleeni voi korvata rikin. Satunnaisesti lyijyhohde esiintyy sinkkivälkkeen kanssa.^[3]

1. ↑ Galena Mindat.org. Viitattu 22.4.2008. (englanniksi)
2. ↑ Galena Mineral Data Webmineral.com. Viitattu 22.4.2008. (englanniksi)
3. ↑ ^{a b c} Jones, Adrian: Kivet, s. 28. Suomentanut Koivisto, Marjatta. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-31579-6