Lysteri (ransk. lustre, kiilto)[1] on lasitetun posliini- tai keramiikkaesineen tai lasiesineen pinnalle levitetty ohut metallisuolakerros, joka poltetaan 600–800 asteen lämmössä. Tällöin metallisuolat saavat aikaan metallia jäljittelevän välkehtivän pinnan, jonka sävy määräytyy raaka-aineen mukaan. Raaka-aineena on tavallisesti hopea, kulta, kupari tai platina. Pinnoitettavan materiaalin mukaan käytetään nimityksiä lysterikeramiikka ja lysterilasi.[2] Pinnoitteen sävyn mukaan käytetään nimityksiä hopealysteri, kultalysteri ja kuparilysteri.[3][4] Käytetyn koristelutavan mukaan määräytyy se peitetäänkö esine kokonaan suolakerroksella vai käytetäänkö vain osittaista peittämistä. Usein käytetään vielä esineen maalauskoristelua vaikutelman lisätehosteena.[3]
- ↑ Aikio, Annukka (toim.) & Vornanen, Rauni (uusinut): Uusi sivistyssanakirja, s. 388. (7. p.) Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-06288-3
- ↑ Konttinen, Riitta & Laajoki, Liisa: Taiteen sanakirja, s. 249. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12841-8
- ↑ a b Uusi tietosanakirja. (Osa 13, palsta 65, hakusana lysteri) Helsinki: Tietosanakirja oy, 1963.
- ↑ Konttinen, Riitta & Laajoki, Liisa: Taiteen sanakirja, s. 216. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12841-8