Maaginen realismi

Maaginen realismi on taiteen tyyli ja kerrontatekniikka, jossa muuten realistiseen kerrontaan yhdistetään tai rinnastetaan fantastisia, surrealistisia tai muita vaikeasti selitettäviä aineksia, joskus myös metafiktiivisyyttä. Kun ihmeenomaisia tapahtumia ja henkilöitä kuvataan realistisessa ympäristössä, syntyy vaikutelma kahden vastakkaisen todellisuuden kohtaamisesta.[1]

Nimitystä käytettiin ensin 1920-luvulla kuvaamaan eräitä maalaustaiteen suuntauksia, mutta 1960-luvulta alkaenlähde? käsite on liitetty pääasiassa Latinalaisen Amerikan 1900-luvun kirjallisuuteen[2]. Latinalaisen Amerikan maissa maaginen realismi on ollut myös keino kritisoida yhteiskunnallisia oloja.[3]

  1. Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuusoppi: aapisesta äänirunoon, s. 553. Avain, 2016. ISBN 978-952-304-107-3
  2. Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Maaginen realismi”, Otavan kirjallisuustieto, s. 461. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
  3. Haapala, Vesa ym.: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus, s. 161. Otava, 2016. ISBN 978-951-1-28914-2

Developed by StudentB