Maaginen realismi on taiteen tyyli ja kerrontatekniikka, jossa muuten realistiseen kerrontaan yhdistetään tai rinnastetaan fantastisia, surrealistisia tai muita vaikeasti selitettäviä aineksia, joskus myös metafiktiivisyyttä. Kun ihmeenomaisia tapahtumia ja henkilöitä kuvataan realistisessa ympäristössä, syntyy vaikutelma kahden vastakkaisen todellisuuden kohtaamisesta.[1]
Nimitystä käytettiin ensin 1920-luvulla kuvaamaan eräitä maalaustaiteen suuntauksia, mutta 1960-luvulta alkaenlähde? käsite on liitetty pääasiassa Latinalaisen Amerikan 1900-luvun kirjallisuuteen[2]. Latinalaisen Amerikan maissa maaginen realismi on ollut myös keino kritisoida yhteiskunnallisia oloja.[3]