Magma on maanpinnan alapuolella esiintyvä sulan tai puoliksi sulaneen kiven, sekä erilaisten kiinteiden ja haihtuvien aineiden seos. Samankaltaista magmaa oletetaan esiintyvän myös muiden kiviplaneettojen pinnan alapuolella. Termi johtuu kreikan sanasta μάγμα, joka tarkoittaa seosta. Paitsi sulaa kiveä, magma saattaa sisältää myös kiteisiä aineita, liuenneita kaasuja ja toisinaan myös kaasukuplia. Magmaa kerääntyy usein magmasäiliöihin, joita esiintyy usein tulivuorten alla, tai se voi kiteytyä plutoneiksi. Magma voi myös tunkeutua lähellä oleviin kivilajeihin, purkautua maan päälle laavana taikka räjähtää ilmaan tefrana, josta muodostuu pyroklastisia kivilajeja.
Magma on monimutkaista kuumaa nestemäistä ainetta. Useimpien magmojen lämpötila on 700 °C ja 1 300 °C:n välillä, mutta hyvin harvinainen karbonatiitti sulaa jo 600 °C:ssa kun taas komatiitti sulaa vasta 1 600 °C:ssa. Useimmat magmat ovat silikaattiseoksia.
Magmaa syntyy subduktiovyöhykkeillä, hautavajoamien alla,[1] valtamerten keskiselänteillä ja kuumissa kohdissa. Vaikka sitä esiintyy näin monissa paikoissa, maankuori ja Maan vaippa kokonaisuudessaan eivät ole sulia. Sen sijaan suurin osa Maan aineesta on reidiä eli kiinteää ainetta, joka voi paineen vaikutuksesta liikkua tai muuttaa muotoaan. Sulaa magmaa muodostuu lähinnä muutama kilometri maanpinnan alapuolella ympäristössä, jossa on korkea lämpötila eikä paine ole kovin suuri.
Magman koostumus voi muuttua fraktioivan kiteytymisen tai vieraiden aineiden sekoittumisen kautta. Magmasta kiinteytymällä syntyviä kivilajeja sanotaan magmakiviksi.
Vaikka magman tutkimus on historiallisesti liittynyt laavavirtojen havainnointiin, magmaa on havaittu sellaisenaan kolme kertaa syväkairauksissa—kahdesti Islannissa ja kerran Havaijilla.[2][3][4]