Back Magnesium Afrikaans ማግኒዥየም Amharic Magnesio AN मैग्नीशियम ANP مغنيسيوم Arabic ماݣنيزيوم ARY مغنسيوم ARZ Magnesiu AST म्याग्नेजियम AWA Maqnezium Azerbaijani
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Magnesium | ||||
| Tunnus | Mg | ||||
| Järjestysluku | 12 | ||||
| Luokka | metalli | ||||
| Lohko | s | ||||
| Ryhmä | 2, maa-alkalimetalli | ||||
| Jakso | 3 | ||||
| Tiheys | 1,738 · 103 kg/m3 | ||||
| Kovuus | 2,0[1] (Mohsin asteikko) | ||||
| Väri | hopeisen valkoinen | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1755, Humphrey Davy | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | 24,3050[2] | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 150 (145) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 130 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 173 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Ne] 3s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +II | ||||
| Kiderakenne | heksagonaalinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 923 K (650 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 1 363 K (1 090 °C) | ||||
| Moolitilavuus | 14,00 · 10−3 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 128 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 8,48 kJ/mol | ||||
| Höyrynpaine | 100 Pa 861 K:ssa | ||||
| Äänen nopeus | 4 940 m/s karkaistuna 293,15 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,31 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 1,023 kJ/(kg K) | ||||
| Sähkönjohtavuus | (20 °C) 22,8 · 106 S/m | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 156 W/(m·K) | ||||
| CAS-numero | 7439-95-4 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Magnesium (lat. magnesium) on alkuaine, jonka järjestysluku on 12, kemiallinen merkki Mg ja CAS-numero 7439-95-4. Magnesium on kevyt, kirkkaan hopeanvalkoinen maa-alkalimetalli, joka on ihmisille ja eläimille välttämätön kivennäisaine ja josta voi valmistaa esimerkiksi alumiini-magnesium-seosmetalleja.
- ↑ Antti Kivinen, Osmo Mäkitie: Kemia, s. 325. Otava, 1988. 951-1-10136-6.
- ↑ Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)