Back Bewer Afrikaans قندس Arabic قندس ARZ Castor AST Drelol (Castor) AVK Qunduz Azerbaijani کاستور AZB Бабёр BE-X-OLD Бобри Bulgarian বীভার Bengali/Bangla

Majavat

Tämä artikkeli käsittelee jyrsijäheimoa. Muut merkitykset katso täsmennyssivu Majava.
Majavat
Kanadanmajava (Castor canadensis)
Kanadanmajava (Castor canadensis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Alaluokka: Theria
Osaluokka: Istukkanisäkkäät Eutheria
Lahko: Jyrsijät Rodentia
Alalahko: Castorimorpha [1]
Heimo: Majavat
Castoridae
Hemprich, 1820
Suku: Majavat
Castor
Carl von Linné, 1758
Synonyymit
  • Castorini Giebel, 1855 (heimo) [1]
  • Castorida Haeckel, 1866 (heimo) [1]
  • Castoroidea Gill, 1872 (heimo) [1]
  • Fiber Dumeril, 1806 (suku) [2]
  • Mamcastorus Herrera, 1899 (suku) [2]
Majavien nykyinen levinneisyys
Majavien nykyinen levinneisyys
Elossa olevat lajit [2]
Katso myös

  Majavat Wikispeciesissä
  Majavat Commonsissa

Majavat (heimo Castoridae) ovat isoja, litteähäntäisiä, ruskeaturkkisia jyrsijöitä. Majavien heimoon kuuluu nykyisin vain yksi suku, majavat (Castor), ja kaksi lajia, euroopanmajava (Castor fiber) ja kanadanmajava (Castor canadensis). Esihistoriallisella ajalla eli muitakin sukuja ja lajeja, esimerkiksi jättiläismajava (Castoroides ohioensis), jotka tunnetaan vain fossiililöytöjen perusteella. Vuorimajava ja rämemajava eli nutria eivät nimestään huolimatta ole majavia.

Majavat kokoavat kaatamistaan puista patoja ja asuvat ja hankkivat ruokaa näin rakentamistaan tekoaltaista. Majavat ovat norsujen (ja ihmisen) lisäksi ainoita eläimiä, jotka pystyvät kaatamaan täysikasvuisen puun.[3]

Majavan kyky kaataa puita perustuu sen rautaa sisältävään hammaskiilteeseen, joka tekee hampaista poikkeuksellisen lujat ja väriltään oranssinruskeat. Euroopanmajavan hampaat kasvavat 0,39 cm kuukaudessa ja majavan on pakko käyttää niitä jatkuvasti niiden kulumiseksi.[4]

Majavat ovat ekosysteeminsä insinöörejä, jotka hyödyttävät muita eliöitä[5], kuten vesilintuja[6] ja nisäkkäitä[7].

  1. ↑ a b c d Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder: Castoridae Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 3.7.2010. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder: Castor Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 3.7.2010. (englanniksi)
  3. ↑ Nummi, Petri: Mäyränelämää ja myyräntöitä, s. 45. Helsinki: Tammi, 1995. ISBN 951-31-0547-4
  4. ↑ http://rcin.org.pl/Content/12779/BI002_27002_Cz-40-2_Acta-T43-nr31-329-332_o.pdf
  5. ↑ Andrew P. Stringer, Martin J. Gaywood: The impacts of beavers Castor spp. on biodiversity and the ecological basis for their reintroduction to Scotland, UK. Mammal Review, 2016-10, nro 4, s. 270–283. doi:10.1111/mam.12068 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  6. ↑ Petri Nummi, Sari Holopainen: Whole-community facilitation by beaver: ecosystem engineer increases waterbird diversity: Ecosystem engineer increases waterbird diversity. Aquatic Conservation: Marine and Freshwater Ecosystems, 2014-10, nro 5, s. 623–633. doi:10.1002/aqc.2437 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  7. ↑ Petri Nummi, Wenfei Liao, Ophélie Huet, Erminia Scarpulla, Janne Sundell: The beaver facilitates species richness and abundance of terrestrial and semi-aquatic mammals. Global Ecology and Conservation, 1.10.2019, nro 20, s. e00701. doi:10.1016/j.gecco.2019.e00701 ISSN 2351-9894 Artikkelin verkkoversio. (englanti)

Developed by StudentB