Maksansiirto

Maksansiirto on elinsiirtotoimenpide, jossa sairas tai vaurioitunut maksa korvataan uudella.

Maailman ensimmäisen maksansiirron ihmisellä toteutti vuonna 1963 Yhdysvalloissa Thomas Starzl. Potilas eli siirron jälkeen 22 päivää. Suomessa toteutetaan vuosittain noin 50 maksansiirtoa^[1].

Maksansiirrolle perusteita saattavat olla mm. kirroosi, sappitieatresia tai esimerkiksi myrkytyksen aiheuttama akuutti maksan vajaatoiminta. Toimenpide on mahdollinen myös, jos maksasyöpäpotilaalla on maksassa pienikokoinen kasvain eikä lainkaan etäpesäkkeitä.^[2] Myös Budd–Chiarin oireyhtymästä kärsivillä maksansiirtojen aloittaminen oli merkittävä askel tilan hoitomahdollisuuksien edistämisessä^[3], ja potilaiden selviytymisennuste on todettu ilman maksansiirtoa huonoksi.^[4]

Maksansiirtoleikkaus kestää yleensä viidestä kahteentoista tuntiin. Maksansiirron jälkeen potilas tarvitsee hyljintää estävää immunosuppressiivista lääkehoitoa. Suomessa maksansiirtopotilaista on vuoden kuluttua elossa 80 % ja viidenkin vuoden kuluttua vielä 73 %.

Ensimmäinen yhdistetty maksan- ja munuaisensiirto tehtiin vuonna 1983.^[5] Stormie Jonesille tehtiin kaikkien aikojen ensimmäinen yhdistetty maksan- ja sydämensiirto 14. helmikuuta 1984.^[6]

1. ↑ http://www.musili.fi/fin/maksatietoa/maksansiirto/ (Arkistoitu – Internet Archive)
2. ↑ http://www.kotiposti.net/pirmu/maksa.html (Arkistoitu – Internet Archive)
3. ↑ Milestones in the discovery of Budd-Chiari syndrome Liver International 2019, viitattu 16.1.2023
4. ↑ Budd-Chiari syndrome in Sweden: epidemiology, clinical characteristics and survival – an 18-year experience Liver International 2009, viitattu 16.1.2023
5. ↑ Liver-Kidney Transplants Benefited Patients with Dual-Organ Disease in Single-Center Case Series
6. ↑ Stormie Jones, 13, World's First Heart-Liver Transplant Recipient^{[vanhentunut linkki]}