Mars (Mavors, Mamers, etruskiksi Maris) oli Juppiterin ohella muinaisten roomalaisten pääjumala, sodan jumala, sekä viljelysten suojelija. Mars oli roomalaisten vastine kreikkalaisten Ares-jumalalle, mutta oli esikuvaansa jalompi ja ystävällisempi. Roomalaiset uskoivat Rooman perustajien, Romuluksen ja Remuksen, olleen Marsin poikia. Rooman armeijan sotilaat uskoivat Marsin suojelevan heitä ja johdattavan heidät taisteluissa voittoon. Augustuksen aikana Marsiin liitettiin uusi lisänimi, Ultor ('kostaja'), kunnioittamaan Caesarin muistoa ja voittoa hänen murhaajistaan.[1]
Mars oli alun perin vanha itaalinen jumala, joka vasta kreikkalaisten vaikutuksesta samaistettiin kreikkalaisten sodanjumala Arekseen. Kreikkalaisvaikutuksen vuoksi roomalaiset kehittivät oman versionsa Areksen ja Afroditen suhteelle, Marsin ja Venuksen rakkaustarinan.[2] Mars yhdistettiin alkujaan paimenjumala Silvanukseen, ja näitä piirteitä säilyi Marsin roolissa maanviljelyn jumalana.[3]
Myyttien mukaan Marsin synnytti Juno ilman puolisoaan Juppiteria. Juno oli suuttunut siitä, että Juppiter oli synnyttänyt Minervan suoraan päästään ilman Junon apua. Juno värväsi avukseen kukkivien kasvien jumalattaren Floran, joka kosketti Junoa taikayrtillä ja auttoi häntä siten saattamaan Marsin alkuun.[3]