Masku | |
---|---|
sijainti |
|
Maskun kirkko |
|
Sijainti | |
Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
Seutukunta | Turun seutukunta |
Kuntanumero | 481 |
Hallinnollinen keskus | Maskun kirkonkylä |
Perustettu | 1234 |
Kuntaliitokset |
Lemu (2009) Askainen (2009)[1] |
Pinta-ala ilman merialueita |
176,00 km² 271:nneksi suurin 2022 |
Kokonaispinta-ala |
204,08 km² 279:nneksi suurin 2022 [2] |
– maa | 174,89 km² |
– sisävesi | 1,11 km² |
– meri | 28,08 km² |
Väkiluku |
9 590 99:nneksi suurin 31.10.2024 [3] |
– väestötiheys | 54,83 as./km² (31.10.2024) |
Ikäjakauma | 2020 [4] |
– 0–14-v. | 19,9 % |
– 15–64-v. | 61,1 % |
– yli 64-v. | 18,9 % |
Äidinkieli | 2023 [5] |
– suomenkielisiä | 96,1 % |
– ruotsinkielisiä | 1,2 % |
– muut | 2,7 % |
Kunnallisvero |
8,10 % 242:nneksi suurin 2024 [6] |
Työttömyysaste | 5,2 % (2019) [7] |
Kunnanjohtaja | Miira Raiskila |
Kunnanvaltuusto | 35 paikkaa |
2021–2025[8] • Kok. • PS • SDP • Kesk. • Vihr. • Vas. • KD |
10 9 5 5 4 1 1 |
www.masku.fi |
Masku on Suomen kunta ja keskiajalla perustettu kirkkopitäjä, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Maskusta on Raisioon 12 km, Naantaliin 15 km ja Turkuun 18 km. Naapurikuntia ovat Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Raisio ja Naantali. Kuhankuonon rajakivellä Maskun rajapisteen kohtaavat myös Aura, Pöytyä ja Turku.
Masku mainittiin itsenäisenä seurakuntana vuonna 1234. Siitä on erotettu Rusko ja Vahto.[9] Vuoden 2009 alusta Lemun ja Askaisten kunnat liittyivät Maskuun. Uuden Maskun kunnan vaakunaksi valittiin aiempi Askaisten vaakuna.[1]
Masku tunnetaan muun muassa sieltä toimintansa aloittaneesta Maskun Kalustetalosta. Tunnetuin nähtävyys on marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren barokkityylinen kartanolinna.
Paikallisesti tunnettu on myös Maskun Riviera, hiekkakuoppa-alue, jolle syntyneet tekojärvet hiekkarantoineen ovat nykyään virkistyskäytössä. Alueella on myös suurikokoinen frisbeegolfrata. Maskussa alettiin kaivaa hiekkaa 1900-luvun alussa, ja viimeksi sitä tehtiin aktiivisesti 1970-luvulla. Rivieran hiekkaa on käytetty monien Turun seudun rakennusten ja teiden pohjana.[10][11]