Mihail Bakunin | |
---|---|
Félix Nadarin ottama muotokuva. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 30. toukokuuta 1814 Prjamuhino, Venäjän keisarikunta |
Kuollut | 1. heinäkuuta 1876 (62 vuotta) Bern, Sveitsi |
Koulutus ja ura | |
Koulukunta | anarkismi |
Vaikutusalueet | vallankumous, luokkataistelu |
Tunnetut työt | Étatisme et anarchie, Jumala ja valtio |
Nimikirjoitus |
|
Mihail Aleksandrovitš Bakunin (ven. Михаи́л Алекса́ндрович Баку́нин, 30. toukokuuta 1814 Prjamuhino – 1. heinäkuuta 1876 Bern) oli venäläinen vallankumouksellinen, jota ranskalaisen Pierre-Joseph Proudhonin ohella pidetään nykyisen anarkismin oppi-isänä ja myös sen merkittävimpänä vaikuttajana.
Bakunin matkusteli koko elämänsä ajan eri puolilla Eurooppaa tutustuen lukuisiin aikakauden merkittäviin vaikuttajiin. Lisäksi hän harjoitti vallankumouksellista toimintaa myös käytännön tasolla, muun muassa osallistumalla kansannousuihin. Aktivisminsa vuoksi Bakunin vangittiin ja karkotettiin Siperiaan, josta hän kuitenkin onnistui pakenemaan. Myöhempinä elinvuosinaan Bakunin siirtyi ajattelussaan kohti anarkismia ja oli mukana kansainvälisen työväenliikkeen ensimmäisessä internationaalissa, joka lopulta hajosi Bakuninin ja Karl Marxin välisiin erimielisyyksiin. Hajaannus näkyy edelleen työväenliikkeen jakaantumisessa marxilaisiin sosialisteihin ja anarkisteihin. Bakuninin keskeinen Marxista poikkeava näkemys oli, että "työläisten valtion" perustamisen sijasta valtio ja kaikki muut sortojärjestelmät pitää vallankumouksen yhteydessä tuhota.