Mikael Agricola | |
---|---|
Emil Wikströmin veistämä Mikael Agricolan muistomerkki, Lahden Erkonpuistoon vuonna 1953 pystytetty valos. |
|
Turun piispa | |
1554–1557
|
|
Edeltäjä | Martti Skytte |
Seuraaja | Pietari Follingius |
Henkilötiedot | |
Koko nimi |
|
Syntynyt | noin 1510 Pernaja, Suomi |
Kuollut | 9. huhtikuuta 1557 (46–47 vuotta) Uusikirkko, Suomi |
Ammatti | piispa, suomentaja, rehtori |
Vanhemmat | Olof |
Puoliso |
|
Lapset | Kristian Agricola |
Muut tiedot | |
Koulutus | Filosofian maisteri (1549) |
Tutkinnot | Wittenbergin yliopisto |
Merkittävät teokset |
|
Uskonto | kristinusko |
Tunnustuskunta | luterilaisuus |
Osa artikkelisarjaa |
Luterilaisuus |
---|
Mikael Agricola (noin 1510 Pernaja – 9. huhtikuuta 1557 Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja, joka raamatunsuomennoksellaan loi suomen kirjakielen pohjan sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat. Häntä pidetäänkin siksi suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä.[4]
Agricola opiskeli 1530-luvulla Wittenbergin yliopistossa reformaatiokauden molempien johtohahmojen Philip Melanchthonin ja Martti Lutherin oppilaana. Valmistuttuaan hän toimi Suomessa Turun katedraalikoulun rehtorina ja Turun piispana. Agricolan käännös Uudesta testamentista julkaistiin vuonna 1548 nimellä Se Wsi Testamenti. Kymmenen vuoden aikana yhdeksän kirjaa, yhteensä noin 2 400 sivua, julkaissut Agricola kustansi käännöstyönsä paljolti itse.[5]
Agricolan runomuotoinen luettelo vanhoista suomalaisista jumalista on ollut tärkeä myöhemmälle tutkimukselle. Agricolan kuolinpäivänä 9. huhtikuuta vietetään suomen kielen päivää.
<ref>
-elementti; viitettä Kansallisbiografia
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Sjöblom
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä kieli
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä muistomerkki
ei löytynyt