Back Antieke Egipte Afrikaans Altes Ägypten ALS ጥንታዊ ግብፅ Amharic Antigo Echipto AN Ijipiti Ukot Ikaan̄ ANN प्राचीन मिस्र ANP مصر القديمة Arabic مصر لقديمة ARY مصر القديمه ARZ প্ৰাচীন ইজিপ্ট Assamese
Varhaisdynastinen kausi 3150–2686 eaa.
Vanha valtakunta 2686–2181 eaa.
Ensimmäinen välikausi 2181–2055 eaa.
Keskivaltakunta 2055–1650 eaa.
Toinen välikausi 1650–1550 eaa.
Uusi valtakunta 1550–1069 eaa.
Kolmas välikausi 664–332 eaa.
Myöhäiskausi 664–332 eaa.
Egyptin historia Persian vallan alla
Ptolemaiosten valtakunta 332–30 eaa.
Aegyptus 30 eaa.–641 jaa.
Sassanidien Egypti 619–629
Rashidun-kalifaatti 641–661
Umaijadikalifaatti 661–750
Abbasidikalifaatti 750–935
Tulunidit 868–905
Ikhshididit 935–969
Fatimidit 969–1171
Aijubidit 1171–1250
Mamelukkien sulttaanikunta 1250–1517
Egyptin eyalet 1517–1867
Ranskan miehitys 1798–1801
Muhammad Alin dynastia 1805–1953
Egyptin kediivikunta 1867–1914
Britannian valta Egyptissä 1882–1922
Egyptin sulttaanikunta 1914–1922
Egyptin kuningaskunta 1922–1953
Egyptin tasavalta 1953–1958
Yhdistynyt arabitasavalta 1958–1961/1971
Egyptin arabitasavalta 1971–
Muinainen Egypti eli faaraoiden Egypti oli Koillis-Afrikassa, pääasiassa nykyisten Egyptin ja Sudanin alueella suunnilleen vuosina 3150–30 eaa. kukoistanut historiallinen sivilisaatio. Se oli yksi maailman vanhimmista korkeakulttuureista. Suurimman osan historiastaan muinaista Egyptiä hallitsivat kuninkaat eli faaraot.
Maanviljely saapui Egyptiin kivikaudella noin 5500 eaa. mennessä. Se pani alulle väestönkasvun ja lopulta suurten taajamien sekä kaupunkivaltioiden synnyn. Egypti syntyi paikallisten heimojen hallitsemien kaupunkivaltioiden, nomosten, yhdistyessä sodissa lopulta yhden hallitsijan vallan alle. Yhtenäinen Egyptin valtakunta syntyi Ylä-Egyptin ja Ala-Egyptin yhdistymisestä noin 3150 eaa. Vahvimmillaan Egypti oli suurvalta, jonka vaikutusvalta ulottui Syyriasta Libyaan ja Nubiaan. Egyptin historia jaetaan dynastioihin, hallitsijasukuihin, joiden kuninkaat eli faaraot hallitsivat maata noin 3000-luvulta eaa. aina vuoteen 30 eaa. saakka. Valtakunnan kolmetuhatvuotiseen historiaan sisältyi kolme kukoistuskautta: Vanha valtakunta, Keskivaltakunta ja Uusi valtakunta. Jokaista valtakuntaa seurasi yksi sekasorron ja anarkian leimaama välikausi. Lopuksi Egyptistä tuli osa Rooman valtakuntaa.
Egyptin asutus oli keskittynyt pääasiassa Niilin varteen ja sen enimmillään muutaman kilometrin levyisille hedelmällisille rannoille. Maan elinkeinoelämä oli riippuvainen Niilin vuosittaisista tulvista, jotka levittivät maalle hedelmällistä, mustaa lietettä. Suuri sato mahdollisti suuret väestömäärät ja kaupungit, joista merkittävimpiä olivat Memfis, Theba, Heliopolis, Sais ja Tanis. Egyptiläiset rakensivat kuninkailleen suuria hautamonumentteja, joista monet, kuten Gizan pyramidit, ovat säilyneet nykyaikaan asti. He myös koristelivat hautansa esinein, maalauksin ja kirjoituksin, minkä ansiosta muinaisegyptiläinen kulttuuri tunnetaan nykyisin varsin hyvin. Egyptiä tutkivaa tieteenalaa kutsutaan egyptologiaksi.