Muromachi-kausi (jap. 室町時代, Muromachi jidai), joka tunnetaan myös nimellä Ashikaga-kausi, on Japanin historian ajanjakso noin vuosivälillä 1333–1573.[1] Sen aikana valta Japanissa oli nimellisesti keskittynyt Ashikaga Takaujin perustaman Ashikaga-shōgunaatin haltuun. Kauden katsotaan päättyneen vuonna 1573, jolloin viimeinen shōgun Ashikaga Yoshiaki ajettiin pois pääkaupunki Kiotosta Oda Nobunagan johdolla.
Kausi jaetaan yleensä kahteen osaan. Nanboku-chō-kaudella (1336–1392) Japanissa oli kaksi keskeistä hovia, pohjoinen ja eteläinen, kun taas Sengoku-kautta (1467–1573) leimasivat poliittiset levottomuudet ja jatkuvat sodat.
Kausi on saanut nimensä Kiotossa sijainneen Muromachi-alueen mukaan, jossa kolmas shōgun Ashikaga Yoshimitsu piti hoviaan.[1] Yoshimitsu myönsi lisää valtaa aluepäälliköilleen, joita alettiin ajan kuluessa kutsua daimioiksi.