Musta surma

Mustan surman uhrien hautausta. Gilles Li Muisisin kronikat, 1272–1352.

Musta surma oli Eurooppaa ja sen lähiseutuja vuosina 1346–1353 runnellut kulkutauti, jonka arvioidaan tappaneen 30–60 prosenttia Euroopan väestöstä eli 25–50 miljoonaa ihmistä ja saman verran Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.

Suurin osa tutkijoista uskoo nykyisin, että mustan surman aiheutti paiserutto, joka leviää mustarotan kirppujen puremista. Tämä käsitys on saanut tukea myös uusista DNA-tutkimuksista. Myös keuhkoruttoa ja jotain sittemmin kadonnutta tautia on epäilty mustan surman aiheuttajaksi.

Musta surma alkoi viimeistään 1346 Etelä-Venäjällä. Epidemian on myös arveltu saaneen alkunsa joko Kiinasta tai Keski-Aasiasta, mistä se levisi Venäjän kautta Mustanmeren yli Konstantinopoliin ja Aleksandriaan, sitten koko Lähi-itään ja vuonna 1347 Euroopan satamakaupunkeihin Italiassa ja Ranskassa. Sieltä epidemia levisi seuraavien vuosien aikana koko Eurooppaan, viimeisenä Venäjän kristittyihin osiin 1350-luvulla. Vain muutama maa, kuten Islanti ja Suomi säästyivät epidemialta.

Mustan surman aiheuttama väestökato aiheutti Euroopassa suuria yhteiskunnallisia ja taloudellisia muutoksia, kun palkollisten asema parani työvoimapulan myötä.


Developed by StudentB