Back Miëlien Afrikaans ميالين Arabic Миелин Bulgarian Mijelin BS Mielina Catalan مایلین CKB Myelin Czech Myelin Danish Myelin German Μυελίνη Greek

Myeliini

Myeliini on keskus- ja ääreishermostossa esiintyvä rasvainen aine, jonka tehtävänä on muodostaa sähköä eristävä kalvo (myeliini- eli ydintuppi) solujen viejähaarakkeiden ympärille.[1] Hermojen tuottamat sähköimpulssit kulkevat myelinisoituneessa viejähaarakkeessa nopeammin kuin myelinisoitumattomassa.[2] Myeliini kontrolloi tiedonkulkua aivojen eri osien välillä,[3] ja vahingoittumaton myeliinikalvo on edellytyksenä keskushermoston normaalille toiminnalle.[1] Myeliinitupen puuttuminen hermon ympäriltä altistaa hermoimpulssin häiriöille.[4]

Myeliiniä tuottavat keskushermostossa oligodendrosyytit ja ääreishermostossa Schwannin solut. Myeliiniä kehittyy runsaasti etenkin ensimmäisinä elinvuosina,[1] mutta sitä muodostuu myös aikuisilla etenkin unen aikana.[5][6]

Myeliinin määrä alkaa pienentyä vähitellen keski-iästä alkaen, mistä alkaa vähittäinen, kiihtyvä rappio, joka johtaa vääjäämättä aivojen kunnon heikkenemiseen. Yli 85-vuotiaista suurin osa sairastaa jo Alzheimerin tautia tai muuta dementoivaa sairautta.[7] Nuorellakin iällä voi silti sairastua tautiin, johon liittyy myeliinikatoa, kuten MS- ja ME-taudit. Myeliinin vaurioitumisesta seuraa vaihtelevia neurologisia oireita riippuen siitä, mikä aivojen osa on tuhon kohteena.[7] Hiirillä tehdyissä kokeissa on havaittu, että ylipainehappihoito lisää myeliinin muodostumista aivovaurion jälkeen ja parantaa motorista toimintakykyä.[8]

Ylipainoisilla 50-vuotiailla esiintyy keskimäärin yhtä paljon aivojen myeliinikatoa kuin hoikilla 60-vuotiailla.[3]

  1. ↑ a b c Redmayne & Johansson: Could myelin damage from radiofrequency electromagnetic field exposure help explain the functional impairment electrohypersensitivity? A review of the evidence. Journal of Toxicology and Environmental Health, Part B, 17:5, 2014, s. 247. Julkaisun verkkoversio. Viitattu 24.5.2017.
  2. ↑ Miten lapsen aivot kehittyvät? Jyväskylän yliopisto
  3. ↑ a b Peltonen, Susanna: Paino muuttaa muutakin kuin ulkonäköä – Aivoista löytyi selviä eroja Tekniikka ja talous. 5.8.2016. Alma Media Oyj. Viitattu 3.5.2019.
  4. ↑ Laskennalliset menetelmät auttavat kartoittamaan solukalvoproteiineissa tapahtuvia muutoksia, jotka liittyvät moniin sairauksiin Teveysportti. Viitattu 25.1.2021.
  5. ↑ Effects of Sleep and Wake on Oligodendrocytes and Their Precursors. 4 September 2013. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3874087/
  6. ↑ Sleep 'boosts brain cell numbers' bbc.com. 4.9.2013. BBC. (englanniksi)
  7. ↑ a b Aivojen rappeutumisen syynä myeliinin tuhoutuminen? 29.12.2003. Yle. Arkistoitu 18.9.2016.
  8. ↑ Repetitive Long-Term Hyperbaric Oxygen Treatment (HBOT) Administered after Experimental Traumatic Brain Injury in Rats Induces Significant Remyelination and a Recovery of Sensorimotor Function. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4029808/

Developed by StudentB