Napoleon III | |
---|---|
Ranskalaisten keisari | |
Valtakausi |
2. joulukuuta 1852 – 4. syyskuuta 1870 |
Seuraaja | kolmas tasavalta |
Ranskan tasavallan 1. presidentti | |
Valtakausi |
20. joulukuuta 1848 – 2. joulukuuta 1852 |
Syntynyt |
20. huhtikuuta 1808 Pariisi, Ranska |
Kuollut |
9. tammikuuta 1873 (64 vuotta) Chislehurst, Englanti |
Hautapaikka | St. Michael’s Abbey, Farnborough, Englanti |
Puoliso | Eugénie ( 1853) |
Lapset | Napoléon Eugène Louis |
Koko nimi | Charles Louis Napoléon |
Suku | Bonaparte |
Isä | Louis Bonaparte |
Äiti | Hortense de Beauharnais |
Uskonto | roomalaiskatolisuus |
Nimikirjoitus |
Napoleon III eli Charles Louis Napoléon Bonaparte (20. huhtikuuta 1808 Pariisi – 9. tammikuuta 1873 Chislehurst, Kent, Iso-Britannia)[1] oli Ranskan presidentti vuosina 1848–1852 ja keisari vuosina 1852–1870.
Louis Napoléon oli Napoleon Bonaparten veljenpoika ja perillinen, joka valittiin kansanvaalilla presidentiksi pian toisen tasavallan perustamisen jälkeen vuonna 1848. Vuonna 1851 hän suoritti vallankaappauksen ja julisti itsensä elinikäiseksi presidentiksi. Seuraavana vuonna hän kruunautti itsensä myös keisariksi saatuaan tähän valtuutuksen kansanäänestyksellä, perustaen siten uudelleen sedästään alkaneen Bonaparten dynastian. Hallitsijana Napoleon III lähetti Ranskan joukkoja useisiin ulkomaisiin konflikteihin, kuten Krimin sotaan, Italian yhdistymissotiin ja Ranskan Meksikon-interventioon. Hänet syöstiin vallasta ja hänen perustamansa toinen keisarikunta lakkautettiin, kun hän jäi syyskuussa 1870 tappiollisen Ranskan–Saksan sodan aikana saksalaisten vangiksi. Hän kuoli maanpaossa Isossa-Britanniassa.
Ranskan teollistuminen otti harppauksen eteenpäin Napoleon III:n hallituksen teollisuuspolitiikan ansiosta. Se synnytti maahan uuden rikkaiden luokan ja toisaalta köyhyydessä eläneiden teollisuustyöläisten luokan. Napoleon III halusi toisaalta tukea kansalaisten rikastumista, mutta myös poistaa teollisuustyöläisten köyhyyden. Hän kiinnitti huomiotaan myös kaupunkisuunnitteluun ja käynnisti Pariisin uudistamisen.
Aikalaisia mietitytti Napoleon III:n politiikan kaksijakoisuus. Konservatiiveille hän oli liian liberaali ja liberaalit eivät voineet lopulta hyväksyä hänen itsevaltaista hallitustapaansa. Nykyäänkin ollaan edelleen eri mieltä siitä, oliko hänen hallintokautensa hyödyksi vai haitaksi hänen omalle maalleen ja Euroopalle.[2]
Louis Napoleon oli nuorin Ranskan tasavallan presidentin virkaan astunut ennen Emmanuel Macronia.