Back Sowjet-ruimteprogram Afrikaans برنامج الفضاء السوفيتي Arabic Programa espacial de la Xunión Soviética AST Sovet kosmik proqramı Azerbaijani Космонавтика в СССР Bulgarian সোভিয়েত ইউনিয়নের মহাকাশ কর্মসূচি Bengali/Bangla Programa espacial soviètic Catalan بەرنامەی بۆشاییی سۆڤیەت CKB Sovětský kosmický program Czech Sowjetische Raumfahrt German
ensimmäinen satelliitti, Sputnik 1 (katon alla pallo)
ensimmäiset avaruuspuvut (alavasen)
ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon moduuli, Vostok 1 (keskellä)
ensimmäinen Molnija-tyypin satelliitti (yläoikea)
ensimmäinen avaruusmönkijä, Lunohod 1 (alaoikea)
ensimmäinen avaruusasema, Saljut 1 (vasemmalla)
ensimmäinen modulaarinen avaruusasema, Mir (ylävasemmalla).
Neuvostoliiton avaruusohjelma pohjautui venäläisen opettajan Konstantin Tsiolkovskin 1900-luvun alusta alkaen yksin tekemään tutkimustyöhön. Hän tutki ensimmäisenä avaruuslennon mahdollisuutta matemaattisesti. Hän teki suhteellisen vähän kokeellista tutkimusta, mutta kehitti silti muun muassa rakettien ohjausmenetelmiä, nestemäisiä ajoaineita ja monivaiheisen raketin periaatteen. Neuvostovaltio alkoi jo vuonna 1921 tukea rakettitutkimusta asevoimien budjettirahoituksella. GIRD-tutkimusryhmät konkretisoivat rakettien kehitystyön 1920-luvun puolivälistä alkaen. 1930-luvulla Sergei Koroljov nousi rakettitutkimuksen johtoon, mutta hän joutui asevoimien puhdistusten yhteydessä vankeuteen.[1] Toisen maailmansodan aikana rakettialan tutkimus keskittyi maavoimien raketteihin ja lentokoneiden rakettipropulsioon.
Neuvostoliiton aikana koko avaruusohjelma oli asevoimien alaisuudessa. Korkeimmalla ministeritasolla Neuvostoliiton avaruusohjelmaa johti sotamarsalkka Dmitri Ustinov. Raketti- ja avaruusalussuunnittelija Sergei Koroljov vastasi kuolemaansa 1966 asti Neuvostoliiton avaruusohjelmasta.[1]
Koroljovin johdolla Neuvostoliitto kehitti 1950-luvulla ensimmäisen mannertenvälisen ohjuksen, joka pystyi kantamaan ydinaseen yhdysvaltalaisiin kohteisiin. R-7-ohjus laukaistiin ensi kertaa 21. elokuuta 1957. Sekä Neuvostoliitto että Yhdysvallat ilmoittivat vuonna 1955 aikeestaan laukaista satelliitti kansainvälisen geofyysisen vuoden (1957–8) aikana. Ohjuksen onnistuneen koelaukaisun jälkeen ensimmäinen satelliitti Sputnik 1 rakennettiin nopeasti ja laukaistiin 4. lokakuuta 1957. Rakettiohjelman puitteissa rakennettiin Tiuratamin alueelle Baikonurin kosmodromi.
Koroljovilla oli useita kilpailijoita, muun muassa Mihail Jangel ja Vladimir Tšelomei, jotka olivat pääasiassa ohjusinsinöörejä ja tämän ohessa avaruusinsinöörejä. N1-kuuraketin epäonnistumisen on katsottu johtuneen Koroljovin äkillisen kuoleman synnyttämästä kilpailusta hänen seuraajiensa kesken. Avaruustoiminnan siirtyminen kypsään vaiheeseen loi lisää byrokratiaa ja antoi vähemmän tilaa uusille näkemyksille. Avaruusohjelma oli hyvin suosittu kansan ja neuvostojohdon parissa, mutta aikaa myöten se kehittyi taloudellisesti tehottomaksi; ohjelma oli kuitenkin niin vahva, että se kesti Neuvostoliiton lakkautuksen Venäjällä ja jossain määrin myös Ukrainassa. [2]
- ↑ a b Korolev Astronautix
- ↑ Fallen giant: The Soviet space industry. Sputniknews (Web Archive 2022).