Nicolas de Condorcet | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 17. syyskuuta 1743 Ribemont |
Kuollut | 28. maaliskuuta 1794 (50 vuotta) Bourg-la-Reine |
Kansalaisuus | ranskalainen |
Ammatti | filosofi, matemaatikko |
Koulutus ja ura | |
Koulukunta | lumières (käännä suomeksi) |
Marie Jean Antoine Nicolas de Caritat, Condorcet'n markiisi (17. syyskuuta 1743 Ribemont – 28. maaliskuuta 1794 Bourg-la-Reine)[1] oli ranskalainen filosofi ja matemaatikko sekä valtio-opillinen tieteilijä, joka muun muassa kehitti Condorcet’n vaalitavan. Hän oli vuodesta 1769 Ranskan tiedeakatemian jäsen.
Ranskan suuren vallankumouksen aikana Condorcet oli lakiasäätävän kansalliskokouksen ja kansalliskonventin jäsen. Hän kannatti vallankumousta, ja hänen näkemyksensä olivat usein yhteneviä girondistien kanssa. Condorcet vangittiin terrorin aikana ja hänet löydettiin kuolleena vankisellistään. Kyseessä lienee ollut itsemurha.
Condorcet oli monin tavoin aikaansa edellä 1700-luvulla. Hän kannatti vapaata taloutta, maksutonta ja tasa-arvoista julkista koulutusta, perustuslaillista oikeutta sekä yhtäläisiä oikeuksia naisille ja kaikille etnisille ryhmille. Hänen filosofinen pääteoksensa oli Esquisse d’un tableau historique des progrès de l’espirit humain, jonka hän viimeisteli vankilassa hieman ennen kuolemaansa.
Vuonna 1785 Condorcet kirjoitti teoksen Essee analyysin soveltamisesta enemmistöpäätösten todennäköisyyksiin, jossa hän kuvaili Condorcet’n paradoksin. Sen mukaan on mahdollista, että enemmistö pitää vaihtoehtoa A parempana kuin B:tä, B:tä parempana kuin C:tä ja C:tä parempana kuin A:ta, samoilla äänestyslipuilla. Samassa paperissa hän kuvaa yksinkertaisen Condorcet’n menetelmän äänestystulosten selvittämiseen. Hän kävi myöhemmin useita väittelyjä Jean-Charles de Bordan kanssa Condorcet’n menetelmän paremmuudesta Borda-laskentaan nähden.
Condorcet saattoi olla ensimmäinen henkilö, joka sovelsi järjestelmällisesti matematiikkaa yhteiskuntatieteisiin.