Nukkehallitus

Nukkehallitus^[1][2] eli marionettihallitus^[1] on muodollisesti itsenäinen mutta tosiasiallisesti ulkopuolisten tahojen tai toisen valtion määräysvallassa oleva hallitus.^[1][3][4][5] Termi on luonteeltaan halventava.^[6]

Usein nukkehallitus asetetaan valtaan sotilaallisen miehityksen seurauksena.^[6] Nukkehallituksen johtamaa valtiota voidaan kutsua nukkevaltioksi.^[7] Nukkevaltion keskeinen tehtävä on peittää valloittajan toimien laittomuus^[4] ja mobilisoida miehitettyjen alueiden väestö valloittajan palvelukseen. Tavallinen valtio voi vähitellen ajautua voimakkaamman valtion ohjailtavaksi. Vaihtoehtoisesti miehittäjä voi perustaa miehittämilleen alueille uuden, nukkehallituksen valvoman valtion. Esimerkki tällaisesta valtiosta on esimerkiksi Japanin 1930-luvulla hallitsema Mantšukuo, jonka alue kansainvälisen oikeuden näkökulmasta kuului Kiinan tasavallalle.^[7]

Nukkehallituksilla on usein vaikeuksia saada puolueettomien maiden tunnustusta tai jäsenyyttä kansainvälisissä järjestöissä.^[7] Nukkehallituksen ja nukkevaltion määritelmät erotetaan toisinaan niin, että nukkevaltio on kokonaan uusi poliittinen yksikkö, jonka miehittäjä on perustanut omia tarkoituksiaan varten. Nukkehallitus puolestaan hallitsee ennestään olemassaolevaa valtiota, vaikka hallitus itsessään onkin miehittäjän luomus. Toisen maailmansodan voittajavaltiot katsoivat, ettei Saksan asettamilla nukkehallituksella ollut hallitsemillaan alueilla erityisiä oikeuksia. Kansainvälisoikeudellisesta näkökulmasta nukkehallitusten toimia pidettiin miehittäjän toimina ja niitä sitoivat samat säädökset. ^[8]

Nykyajan nukkevaltioksi on katsottu vuosina 2014-2022 Ukrainanseparatistien venäläismieliset hallitukset Donetsk ja Luhansk, jotka liitettiin laittomasti Venäjään syksyllä 2022^lähde?.

1. ↑ ^{a b c} marionettihallitus. Kielitoimiston sanakirja, 2020. Viitattu 4.1.2021.
2. ↑ Engl. puppet government tai puppet regime. nukkehallitus. MOT Sanakirjat. Viitattu 4.1.2021.
3. ↑ puppet government. Merriam-Webster. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
4. ↑ ^{a b} McNeely, Connie L.: Constructing the nation-state : international organization and prescriptive action (alaviite sivulla 61). Westport, Conn.: Greenwood Press, 1995. Archive.org, viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
5. ↑ Wiberg, Matti (toim. Koukkunen, Kalevi): Politiikan sanakirja – Inhorealistin versio, hakusana ”nukkehallitus”, s. 374. Siltala, Helsinki 2011.
6. ↑ ^{a b} puppet. Oxford Learners's Dictionaries. Viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
7. ↑ ^{a b c} Marek, Krystyna: Identity and Continuity of States in Public International Law (sivu 178–179). Librairie Droz, 1968. ISBN 9782600040440. Google-kirjat, viitattu 4.1.2021. (englanniksi)
8. ↑ Lemkin, Rahpael: Axis Rule in Occupied Europe: Laws of Occupation, Analysis of Government, Proposals for Redress (sivu 11). The Lawbook Exchange, Ltd., 2008. Google-kirjat, viitattu 4.1.2021. (englanniksi)