Oktaavi on sävelkorkeuden intervalli, joka vastaa taajuuden kaksinkertaistumista. Esimerkiksi 1 000:n ja 2 000 hertsin korkuisten äänten välinen intervalli on oktaavin suuruinen, koska 2 × 1 000 Hz = 2 000 Hz. Vastaavasti 2 000:n ja 4 000 hertsin korkuisten äänten välinen intervalli on myös yksi oktaavi, koska 2 × 2 000 Hz = 4 000 Hz.
Tasavireisessä virityksessä oktaavi jaetaan kahteentoista puolisävelaskeleeseen siten, että peräkkäisten sävelten taajuussuhde on vakio. Viritys aloitetaan usein keski-a-sävelestä, jonka taajuudeksi asetetaan 440 Hz.
Musiikissa oktaavin päässä toisistaan olevat sävelkorkeudet aistitaan tietyllä tavalla samana. Esimerkiksi naisen ja miehen laulaessa yhtä aikaa samaa melodiaa on sävelkorkeuksien ero yleensä oktaavi, ellei miesääni laula ylempää (esimerkiksi falsetissa). Oktaavin päässä toisistaan olevilla sävelillä onkin tästä syystä sama nimi, ja samannimiset sävelet erotetaan toisistaan erilaisilla indekseillä, esimerkiksi C, c, c1, c2 jne.