Paleogeenikauden jako | ||||
---|---|---|---|---|
kausi | epookki | vaihe | Ikä (mvs) | |
Neogeeni | mioseeni | Akvitania | nuorempi | |
Paleogeeni | oligoseeni | Khatt | 23,03–28,1 | |
Rupel | 28,1–33,9 | |||
eoseeni | Priabona | 33,9–38,0 | ||
Barton | 38,0–41,3 | |||
Lutetia | 41,3–47,8 | |||
Ypres | 47,8–56,0 | |||
paleoseeni | Thanet | 56,0–59,2 | ||
Selandia | 59,2–61,6 | |||
Dania | 61,6–66,0 | |||
Liitu | myöhäis | Maastricht | vanhempi | |
Paleogeenikauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.[1] |
Oligoseeni oli geologinen ajanjakso 33,7–23,8 miljoonaa vuotta sitten. Se oli kenotsooisen maailmankauden aloittaneen paleogeenikauden kolmas ja viimeinen epookki. Sitä edelsi eoseeni ja seurasi jo neogeenikauteen kuulunut mioseeni. Oligoseenikaudella eli joitain nykyisiä nisäkästyyppejä.
Oligoseenikaudella tapahtui valtavia muutoksia suhteellisen lyhyen ajan sisällä niin eläimistössä kuin kasvistossa. Ilmasto viileni ja muun muassa Antarktis jäätyi ja suli. Oligoseenikausi alkoi suurella joukkotuholla. Kaudella ilmestyivät hevoset, norsut ja suuri määrä heinälajeja. Samalla edeltäneet nisäkäs- ja kasvilajit hävisivät. Kaudella eli muun muassa sapelihammastiikeri ja kehittyi karhumaisia koiraeläimiä. Ensimmäiset häntäapinat ilmestyivät kauden alussa.