Olympian kisat | |
---|---|
ὁ Ὀλυμπικός ἀγών | |
Hopliittijuoksu (hoplitodromos), eräs kisojen lajeista. Kuvitusta amforassa, noin 323–322 eaa. |
|
Tyyppi | urheilukisat Zeuksen kunniaksi |
Päivämäärä |
olympiadin 1. vuosi täydenkuun aikaan nykyisen heinä-elokuun aikoihin[1] |
Järjestämistiheys | joka neljäs vuosi |
Tapahtumapaikka |
Olympian stadion Olympian hippodromi |
Paikkakunta |
Olympia, Elis Kreikka |
Ensimmäisen kerran | 776 eaa. |
Viimeisen kerran | noin 393 / 401 / 435 jaa. |
Järjestäjä | hellanodikai |
Olympian kisat (m.kreik. ὁ Ὀλυμπικός ἀγών, ho Olympikos agōn tai ἡ Ὀλυμπιάς, hē Olympias)[2] eli ”antiikin olympialaiset” olivat antiikin kreikkalaiset Zeus-jumalan kunniaksi järjestetyt urheilukilpailut. Ne järjestettiin Olympian pyhäkköalueella Eliin maakunnassa Peloponnesoksen luoteisosassa, ja ne olivat merkittävimmät panhelleenisistä kisoista. Ensimmäiset tunnetut kisat järjestettiin vuonna 776 eaa. ja kisat jatkuivat ainakin vuoteen 393 jaa. saakka.[3][4][5] Kisoja järjestettiin näin yli tuhannen vuoden ajan, yhteensä lähemmäs 300 kertaa.
Kisat pidettiin joka neljäs vuosi nykyisen heinä-elokuun aikaan ja ne kestivät laajimmillaan viisi päivää. Kisojen urheilulajeihin kuuluivat muun muassa stadionjuoksu sekä muut juoksulajit, vaunukilpa-ajot ja muut hevosurheilulajit, pituushyppy, keihään- ja kiekonheitto, paini, nyrkkeily sekä pankration. Kisojen keskeisimmät tapahtumapaikat olivat Olympian stadion ja Hippodromi. Kisoihin osallistui suuri joukko ihmisiä koko kreikkalaisesta maailmasta.[3][5]
Olympian kisat olivat tärkeä osa antiikin Kreikan kulttuuria. Koska ne olivat kaikille Kreikan kaupunkivaltioille yhteiset, kreikkalaisten ajanlasku perustui olympiadeihin, noin neljän vuoden jaksoihin, jotka alkoivat yksistä Olympian kisoista ja päättyivät seuraaviin kisoihin. Persian hyökättyä Kreikkaan monilla Kreikan kaupunkivaltioilla oli jopa ongelmia koota armeija kokoon torjumaan hyökkäystä, sillä niin monet halusivat mieluummin mennä olympialaisiin.[6]
<ref>
-elementti; viitettä Vaughan
ei löytynyt