Pekka Haavisto | |
---|---|
Haavisto vuonna 2023. |
|
Suomen ulkoministeri | |
Edeltäjä | Timo Soini |
Seuraaja | Elina Valtonen |
Vihreiden puheenjohtaja | |
1993–1995
|
|
Edeltäjä | Pekka Sauri |
Seuraaja | Tuija Brax |
3.11.2018–15.6.2019
|
|
Edeltäjä | Touko Aalto |
Seuraaja | Maria Ohisalo |
Kehitysministeri | |
Edeltäjä | Heidi Hautala |
Seuraaja | Sirpa Paatero |
Ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri | |
Lipposen I hallitus
13.4.1995–14.4.1999 |
|
Edeltäjä | Sirpa Pietikäinen |
Seuraaja | Satu Hassi |
Kansanedustaja | |
21.3.1987–23.3.1995
21.3.2007– |
|
Ryhmä/puolue | Vihreä eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Helsingin vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 23. maaliskuuta 1958 Helsinki |
Ammatti | kansanedustaja |
Puoliso | Nexar Antonio Flores |
Tiedot | |
Puolue | Vihreä liitto |
Koulutus | ylioppilas (1976) |
Tutkinnot | Munkkivuoren lukio |
Uskonto | evankelis-luterilainen |
Aiheesta muualla | |
www.pekkahaavisto.com | |
Pekka Olavi Haavisto (s. 23. maaliskuuta 1958 Helsinki) on suomalainen poliitikko, joka toimi Suomen ulkoministerinä vuosina 2019–2023. Haavisto on toiminut Vihreän liiton kansanedustajana vuosina 1987–1995 ja uudelleen vuodesta 2007 sekä puolueensa puheenjohtajana vuosina 1993–1995 ja 2018–2019. Hän oli ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri Lipposen I hallituksessa vuosina 1995–1999, kehitys- ja omistajaohjausministeri Kataisen ja Stubbin hallituksissa 2013–2014[1] sekä ulkoministeri Rinteen ja Marinin hallituksissa 2019–2023.
Haavisto oli Vihreän liiton ehdokkaana Suomen presidentinvaaleissa vuonna 2012, jolloin hän oli Sauli Niinistön vastaehdokkaana toisella kierroksella, sekä uudestaan vuonna 2018, jolloin hän sai jälleen ehdokkaista toiseksi eniten ääniä, mutta Niinistö valittiin jo ensimmäisellä kierroksella. Vuoden 2024 presidentinvaaleissa Haavisto oli valitsijayhdistyksen ehdokas. Tällöin hän eteni toiselle kierrokselle, jossa hän sai 48,4 prosenttia äänistä ja hävisi Alexander Stubbille.
Haavisto oli vihreiden puheenjohtaja vuosina 1993–1995. Vuosina 2000–2006 Haavisto toimi Euroopan vihreän puolueen puheenjohtajana. Hän johti vihreiden eduskuntaryhmää vuosina 1987–1988, 1993 ja 2011–2013.[1] Haavisto toimi Euroopan rauhaninstituutin puheenjohtajana vuosina 2016–2019.[2][3][4] Marraskuussa 2018 hänet valittiin jälleen vihreiden puheenjohtajaksi johtamaan puolue vuoden 2019 eduskuntavaaleihin.[5] Lisäksi Haavisto on toiminut erilaisissa kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä, kuten Yhdistyneiden kansakuntien erityisasiantuntijana Darfurin kriisissä.