Pellava | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Malpighiales |
Heimo: | Pellavakasvit Linaceae |
Suku: | Pellavat Linum |
Laji: | usitatissimum |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Peltopellava eli pellava (Linum usitatissimum) on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi. Pellava kuuluu Linaceae-heimoon, johon kuuluu noin 300 lajia ympäri maailmaa. Pellava on maailman vanhimpia viljelykasveja. Sen oletetaan olevan peräisin Kaukasukselta ja sitä tiedetään viljellyn jo kivikaudella.[2] Myös antiikin kreikkalaiset ja muinaiset arabialaiset tunsivat kasvin lääkitsevät ominaisuudet.lähde? Suomessa ensimmäiset merkit pellavan viljelystä juontavat ainakin pronssikaudelle, eli noin vuosille 1 500–500 eaa.[3][4] Pellavan viljely oli Suomessa suurimmillaan 1700-luvulla, mutta tekokuitujen ilmestymisen myötä viljely loppui miltei kokonaan. Pellavan viljely on kuitenkin vähitellen alkanut saada uudelleen suosiota, vaikka onkin vielä verrattain vähäistä.[5][6] Vuonna 2017 pellavan viljelyspinta-ala Suomessa oli arviolta 1 200 hehtaaria, joka käsittää noin 0,5 promillea kokonaisviljelyalasta.[7][8]
Pellava kasvaa noin 120 senttimetriä korkeaksi. Lehdet ovat kapeat ja vaaleanvihreät, kukat vaaleansiniset tai valkeat. Kotahedelmissä, perinteiseltä nimeltään sylkyissä, on yleensä korkeintaan kymmenen kiiltävän tummanruskeaa siementä. Pellavasta on jalostettu erillisiä lajikkeita siementen ja kuitujen tuotantoa varten.[9]