Back بر براهي Arabic بر براهى ARZ Per Brahe Czech Per Brahe den yngre Danish Per Brahe der Jüngere German Per Brahe the Younger English Per Brahe (la juna) Esperanto Per Brahe (el joven) Spanish Per Brahe Estonian Per Brahe gaztea Basque

Pietari Brahe

Pietari Brahe
Henkilötiedot
Syntynyt18. helmikuuta 1602[1]
Rydboholm, Ruotsi
Kuollut12. syyskuuta 1680 (78 vuotta)
Bogesund, Ruotsi
Ammatti Värmlannin ja Taalainmaan laamanni 1628
Ruotsin valtaneuvos 1630
Svean hovioikeuden asessori 1631
Suomen kenraalikuvernööri (1637–1640 ja 1648–1654)
Ruotsin valtakunnan drotsi (1641–1680)
Turun akatemian kansleri (1646–1680)
Arvonimikreivi, valtaneuvos, drotsi
Puoliso Kristina Katarina Stenbock (1609–1650)
Beata De la Gardie (1612–1680)
Lapset Elsa Beata Persdotter Brahe (1629–1653)

Per Abrahamsson (Pietari Abrahaminpoika) Brahe nuorempi (18. helmikuuta 1602 Rydboholm, Ruotsi – 12. syyskuuta 1680 Bogesund, Ruotsi) oli ruotsalainen valtiomies, sotilas, kreivi ja Suomen kenraalikuvernööri, joka 1600-luvulla kehitti ja uudisti Suomea merkittävästi.[2] Brahen toiminnalle oli ominaista asiallisuus ja ennakkoluulottomuus alaisiaan kohtaan.[3]

Brahe toimi Suomen kenraalikuvernöörinä vuosina 1637–1640 ja 1648–1654. Hän oleskeli Suomessa vain ajoittain, mutta teki maahan useita tarkastusmatkoja, kehitti Suomen hallintoa ja perusti Suomeen kymmenen uutta kaupunkia sekä Turun akatemian. Hän halveksi erityisesti Sisä-Suomen asukkaita ja näki että heidän luonteessaan oli monia vikoja.[4]

Brahe syntyi kreivilliseen sukuun, jonka jäsenet toimivat useissa merkittävissä tehtävissä Ruotsin hallinnossa ja sotaväessä. Brahe opiskeli nuorena laajalti Euroopan yliopistoissa, joissa hän hankki laajan sivistyksen. Opiskelujen jälkeen hän toimi Kustaa II Aadolfin palveluksessa, mutta hänen terveytensä ei kestänyt kuluttavaa sotapalvelua, ja hän siirtyi sen pakottamana siviiliin kolmekymmentävuotiaana.

Brahe toimi Ruotsin valtakunnan politiikan ytimessä yli viidenkymmenen vuoden ajan. Valtaneuvoksena Brahe toimi vuodesta 1630 ja Ruotsin valtakunnan drotsina vuodesta 1640. Hän oli myös aikanaan Ruotsin suurimpia maanomistajia suurine läänityksineen Ruotsissa ja Suomessa.

Brahelle on pystytetty patsaita useisiin Suomen kaupunkeihin.

  1. ↑ Teerijoki, Ilkka: ”Brahe, Per (1602–1680)”, Suomen kansallisbiografia, osa 1, s. 769–773. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8 Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ Ars Universitaria 1640–1990, s. 70–71
  3. ↑ Turun linna, s. 84
  4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :0 ei löytynyt

Developed by StudentB