Back Piëtisme Afrikaans Pietismus ALS تقوية (مسيحية) Arabic Піетызм Byelorussian Піетызм BE-X-OLD Пиетизъм Bulgarian Pietisme Catalan Pietismus Czech Pietistiaeth Welsh Pietisme Danish
| Osa artikkelisarjaa |
| Luterilaisuus |
|---|
 |
| Osa artikkelisarjaa |
| Protestantismi |
|---|
 |
Pietismi on 1600-luvun lopussa luterilaisessa Saksassa syntynyt, kirkon sisällä toiminut, herätysliike, jota pidetään aitoluterilaisuuden jatkona. Pietismi syntyi Saksassa paikallisena maallikkoliikkeenä, joka omistautui pääasiassa Raamatun levittämiseen. Pietismille oli ominaista persoonallinen hurskaus, jossa keskeisintä oli kääntymys.[1]
Liike levisi nopeasti kaupunkeihin ja maaseudulle, niin että 1700-luvun alkupuolella voitiin puhua pietistisestä Saksasta. Pietistit pitivät hyviä töitä aidon uskon ilmauksina, mikä heijastui myös aktiivisuutena lähetystyössä.[1] Pietismi saavutti 1700-luvulla koko evankelisen kristikunnan ja Pohjois-Amerikan ja vaikutti myös reformoitujen kirkkojen ja roomalaiskatolisen kirkon piirissä.[2]
Pietismiä on kuvattu eräänä evankelisen kirkon laajimpana ja monimuotoisimpana ilmiönä, joka on jatkunut 1900-luvulle saakka.[2] Pietismiä on kuvattu sekä aatevirtauksena että aikakautensa kansanliikkeenä.[3] Suomessa pietismi vaikuttaa useimpien herätysliikkeiden taustalla.
Pietismin (lat. Pietas) nimi tulee latinan hartautta tarkoittavasta sanasta, joka kuvasi sen pyrkimystä uudistamaan ja elävöittämään seurakuntia, sekä syventämään kristittyjen hengellistä elämää.[4] Alkujaan nimitystä käyttivät kirkon sisäistä liikehdintää vastustaneet.[5]
Pietismille on ominaista matalakirkollisuus: siinä korostetaan henkilökohtaista Jumala-suhdetta, yksityistä hartauselämää sekä epämuodollista uskonnonharjoitusta, kuten rukous- ja raamattupiiritoimintaa. Vastaavasti pietismissä enemmän tai vähemmän väheksytään kirkon hierarkiaa ja jumalanpalveluselämän ulkoisia muotoja. Toisaalta pietismi kuitenkin vaikuttaa piispallisesti johdettujen luterilaisten ja anglikaanisten kirkkojen sisällä. Pietismin sakramentti- ja seurakuntaoppi onkin monisyinen ja useissa tapauksissa epäselvä.lähde?
Pietismin jatkona nähdään herrnhutilaisuus, lähetysliike ja metodismi. Pietistit kokoontuivat myös kirkon ulkopuolella niin sanottuihin konventikkeleihin, jotka yleensä suomennetaan seuroiksi. Näissä kokouksissa luettiin Raamattua, keskusteltiin hengellisistä asioista ja laulettiin. Pietismin sisällä oli monenlaisia uskonnollisia suuntia.lähde?
- ↑ a b Dué 1998, s. 238
- ↑ a b Mäkelä, Raimo: Pietismi – herätyskristillistä luterilaisuutta Viides.net. 2015. Viitattu 11.7.2022.
- ↑ Pyykönen, Martti: Pietismi syntyi vain 100 vuotta Lutherin jälkeen Seurakuntalainen.fi. 12.7.2017. Viitattu 11.7.2022.
- ↑ Hiltunen, Petri: Pietistit Concordia. 16.5.2014. Viitattu 11.7.2022.
- ↑ Pietismi Luterilainen.net. 17.10.2016. Viitattu 11.7.2022.