Pikseli

Pikseli (engl. pixel, lyhenne px) eli kuvapiste tai kuva-alkio on bittikarttagrafiikassa kuvan pienin yksittäinen osa, suomeksi myös lyhyesti piste. Kuvatiedostossa oleva alkio eli kuvapikseli koostuu yhdestä tai useammasta lukuarvosta, jotka vastaavat eri värikomponenttien kirkkautta. Digitaalisissa näyttölaitteissa kuvapinta koostuu diskreeteistä elementeistä eli näyttöpikseleistä. Kuvatiedostoa esitettäessä yksi tai useampi kuvapikseli projisoituu yhdelle tai useammalle näyttöpikselille. Jos kuvatiedoston ja näytön pikselit vastaavat toisiaan yksi yhteen puhutaan ominaistarkkuudesta, mutta kuvia suurennettaessa tai pienennettäessä vastaavuus häviää.

Kuvatiedoston koko näytöllä riippuu useasta tekijästä – kuvatiedoston sisältämien pikselien määrästä, näyttölaitteen koosta sekä näytön kuvatarkkuudesta eli resoluutiosta. Pikselit ovat kuvassa suorakulmion muotoisia: joko litistyneitä tai neliömäisiä.

Termiä resoluutio (eli erottelukyky) käytetään puhuttaessa tietokoneiden näytöistä, digitaalikameroiden säädöistä ja kuvankäsittelyohjelmassa kuvatiedoston pikselien määrästä. Resoluutio tarkoittaa pikselien määrää näytöissä ja televisioissa; näytön yksityiskohtien erottelutarkkuutta. Resoluutio 1 600 × 1 200 tarkoittaa, että kennossa on 1 600 pikseliä leveyssuunnassa ja 1 200 pikseliä korkeussuunnassa.

Termiä megapikseli (lyhenne Mpx^[1]) käytetään yleisimmin näyttöjen ja digitaalikameroiden yhteydessä. Megapikseli tarkoittaa miljoonaa pikseliä. Kolmen megapikselin kameran CCD-kenno (oikeammin 2 048 × 1 536 = 3 145 728, eli 3,1 megapikseliä) tuottaa 2 048 × 1 536 pikselin kuvatiedoston. Digitaalikameroissa yksi pikseli pystyy kuitenkin yleensä tallentamaan vain yhden päävärin RGB-järjestelmässä, tyypillisesti siten, että puolet pikseleistä tunnistavat vihreää väriä ja 1/4 punaista ja sinistä. Lopullinen kuva luodaan näistä näytteistä algoritmien avulla.^lähde?

Pikseleiden väri määräytyy käytettävästä värimallista, yksi pikseli voi sisältää pelkästään harmaasävyarvon, indeksiviitteen vakioituun väripalettiin tai suoran väriarvon, joka määräytyy kuvan muodosta.

RGB-väritilassa väri määritellään näytöllä esitettävänä punaisen (R;red), vihreän (G;green) ja sinisen (B;blue) kanavan arvona (kukin kanava saa 24-bittisessä RGB-esityksessä jonkin arvon väliltä 0–255). Tässä tapauksessa musta pikseli on arvoiltaan (0,0,0) ja valkoinen (255,255,255).

Väliin jäävät arvot määräytyvät värilämpötilasta, gammakorjauksesta, värintoistoprofiilista, jne. RGB-tilaan voidaan yhdistää myös kuvan pikselien peittävyys (läpinäkyvyys).

Digitaalisessa kuvankäsittelyssä yleisimmin esiintyviä pikselimääriä:

• 320 × 240, tähän viitataan QVGA-tarkkuutena, 1/4 VGAsta (quarter)
• 640 × 480, tähän viitataan VGA-tarkkuutena
• 800 × 600, tähän viitataan SVGA-tarkkuutena
• 1 024 × 768, tähän viitataan XGA-tarkkuutena
• 1 152 × 864
• 1 280 × 960
• 1 280 × 1 024
• 1 600 × 1 200 (1 920 000 pikseliä, 2 megapikseliä), tähän viitataan UXGA-tarkkuutena
• 1 680 × 1 050
• 2 048 × 1 536 (3 145 728 pikseliä, 3 megapikseliä)

1. ↑ Lyhenneluettelo 25.4.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 24.5.2013.