Pingviinit | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: |
Pingviinilinnut Sphenisciformes Sharpe, 1891 |
Heimo: |
Pingviinit Spheniscidae Bonaparte, 1831 |
Pingviinien levinneisyys |
|
Suvut | |
|
|
Katso myös | |
Pingviinit (Spheniscidae) on pingviinilintujen (Sphenisciformes) lahkon ainoa heimo. Siihen kuuluu luokittelusta riippuen noin 17 lajia, joista kaikki elävät eteläisellä pallonpuoliskolla. Useimmat pingviinilajit ovat eteläisen lauhkean ilmastovyöhykkeen lintuja, mutta jotkin elävät koko ikänsä Etelämantereella ja sen rannikkovesissä. Pohjoisin pingviinilaji elää Galápagossaarilla lähellä päiväntasaajaa. Kylmillä alueilla elävät pingviinit pysyvät lämpimänä tiiviin sulkapeitteensä, paksun ihonalaisen rasvakerroksensa, syömisen ja auringonoton avulla, kun taas lämpimämmillä alueilla elävät pingviinit tarvittaessa haihduttavat lämpöä.
Suurin pingviinilaji on keisaripingviini, joka kasvaa keskimäärin 115 senttimetrin pituiseksi, ja pienin 42 senttimetrin pituiseksi kasvava sinipingviini. Runsaslukuisin laji on kultatöyhtöpingviini. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN:n mukaan useimpien pingviinilajien kanta on kuitenkin pienenemään päin, ja 10 lajia luokitellaan uhanalaiseksi.
Pingviinit eivät osaa lentää, mutta ne ovat sopeutuneet merielämään ja ovat hyviä uimareita. Ne syövät kalaa, mustekaloja ja äyriäisiä, joita ne pyydystävät sukeltamalla. Myös pingviinin väritys saattaa olla kehittynyt siksi, etteivät saalis- ja petoeläimet huomaisi sitä vedestä helposti.
Pingviinit pesivät tavallisesti suurina yhdyskuntina. Osa lajeista tekee munia varten pesän. Pingviinikoiras on vastuussa pesäpaikan ja puolison löytämisestä. Sekä naaras että koiras kuitenkin huolehtivat munasta ja kuoriutuneista poikasista.