Back بولوسيت Arabic Pol·lucita Catalan Pollucit German Pollucite English Polucita Spanish Pollucita Basque Pollucite French Pollucit Hungarian Polusit ID Pollucite Italian
| Pollusiitti | |
|---|---|
USGOV.jpg) Pollusiittinäyte ja kolikko mittakaavana |
|
| Luokka | silikaattimineraalit |
| Kemialliset ominaisuudet | |
| Kemiallinen kaava | (Cs,Na)2Al2Si4O12 · 2 H2O |
| Fysikaaliset ominaisuudet | |
| Väri | väritön, valkoinen tai harmaa, harvoin vaaleanpunainen tai sininen |
| Asu | yleensä massamainen |
| Lohkeavuus | ei ole |
| Taottavuus | murtuu taottaessa |
| Kovuus Mohsin asteikolla | 6,5 |
| Ominaispaino | 2,9 g/cm3 |
| Aiheesta muualla | |
Pollusiitti on zeoliitteihin kuuluva silikaattimineraali. Sen kemiallinen kaava on (Cs,Na)2Al2Si4O12 · 2H2O. Se on tärkeä cesiumin ja rubidiumin malmi. Yhdessä analsiimin kanssa pollusiitti muodostaa isomorfisen seossarjan. Pollusiitti kiteytyy isometrisessä heksoktahedraalisessa järjestelmässä, ja muodostaa värittömiä, valkoisia, harmaita ja harvoin vaaleanpunaisia ja sinisiä massoja. Hyvin muodostuneet kiteet ovat harvinaisia. Sen kovuus on 6,5 ja ominaispaino 2,9.[1] Se murtuu herkästi ja on lohkeamatonta.
Mineraali esiintyy tyypillisesti runsaasti litiumia sisältävissä graniittipegmatiiteissa seuraavien mineraalien yhteydessä: kvartsi, spodumeeni, petaliitti, amblygoniitti, lepidoliitti, elbaiitti, kassiteriitti, kolumbiitti, apatiitti, eukryptiitti, muskoviitti, albiitti ja mikrokliini.
Se kuvailtiin ensimmäisen kerran vuonna 1846 Italiassa tehdyistä löydöistä. Se nimettiin Polluxin, Castorin kaksoisveljen mukaan, sillä sitä löydetään usein petaliitin yhteydestä (joka ennen tunnettiin nimellä castoriitti).[1]
Frankiumia esiintyy pieninä määrinä tietyissä pollusiittimalmeissa, ja jotkin ensimmäisistä näytteistä herättivät paljon väittelyä, sillä niiden spektritutkimuksissa näkyi outoja viivoja, jotka pystyttiin selittämään vain uuden alkuaineen, frankiumin, olemassaololla.
- ↑ a b Mindat: Pollucite (englanniksi) Viitattu 14.7.2023.