Pori

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Pori
Björneborg

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°29′N, 021°48′E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Porin seutukunta
Kuntanumero 609
Hallinnollinen keskus Porin keskustaajama
Perustettu 1558
Kuntaliitokset Porin mlk (1967)
Ahlainen (1972)
Noormarkku (2010)
Lavia (2015)
Pinta-ala ilman merialueita 1 217,99 km²
74:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 2 062,00 km²
44:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 156,16 km²
– sisävesi 61,83 km²
– meri 844,01 km²
Väkiluku 83 334
10:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
väestötiheys 72,08 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 14,0 %
– 15–64-v. 59,7 %
– yli 64-v. 26,3 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 94,3 %
ruotsinkielisiä 0,6 %
– muut 5,2 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 10,7 % (2018) [6]
Kaupunginjohtaja Lauri Inna
Kaupunginvaltuusto 59 paikkaa
  2021–2025[7][8][a]
 • SDP
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
 • Vihr.
 • Kesk.
 • KD
 • Liik.

13
13
9
8
7
4
3
2
www.pori.fi

Pori (ruots. Björneborg, lat. Arctopolis[9]) on Suomen kaupunki ja Satakunnan maakuntakeskus. Se sijaitsee Kokemäenjoen suulla Selkämeren rannikolla. Porin kaupungissa asuu noin 83 000 ja laajemmin koko seudulla asuu noin 129 000 henkilöä.[2] Väkiluvultaan Pori on Suomen 10. suurin kunta ja lähikuntineen kahdeksanneksi suurin kaupunkialue.

Porin naapurikunnat ovat Eurajoki, Kankaanpää, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Sastamala, Siikainen ja Ulvila. Entisiä naapurikuntia ovat kaupunkiin liitettyjen Porin maalaiskunnan, Ahlaisten, Noormarkun ja Lavian lisäksi Ulvilaan liitetty Kullaa ja Eurajokeen liitetty Luvia.

Pori on tunnettu muun muassa Jazz-festivaalistaan, Yyterin hiekkarannoista, Kirjurinluodosta, jääkiekkoseura Porin Ässistä, kaksi mestaruutta Veikkausliigassa 1990-luvulla voittaneesta jalkapalloseurasta FC Jazzista sekä Porin teatterista, joka on ensimmäinen suomenkielinen teatteri.[10] Historiansa aikana Porin kaupunki on palanut yhdeksän kertaa.[11]

Porin kaupunki perustettiin vuonna 1558[12] silloisen Ulvilan kaupungin pohjoispuolelle, kun Ulvilan satama oli maankohoamisen vuoksi muuttunut kulkukelvottomaksi isoille laivoille. Pori perustettiin silloiselle rannikolle, mutta maankohoamisen vuoksi Selkämeren rantaviiva on loitonnut noin kymmenen kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Meren äärellä sijaitsevat kaupunginosat (Meri-Pori) ovat 20–30 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Pori on edelleen Suomen mittakaavassa merkittävä satamakaupunki; satamat sijaitsevat nykyään Mäntyluodossa ja Tahkoluodossa. Lisäksi Porissa on lentoasema ja rautatieasema. Maantieyhteyksistä tärkeimmät ovat valtatiet 2, 8, 11 ja 23. Kun Noormarkku ja Lavia liitettiin Poriin,[13] kaupungin alue laajeni kymmeniä kilometrejä sisämaahan päin.

Kaupungin ruotsinkielisen nimen Björneborg loppuosasta -borg (kaupunki, linna) on johdettu suomenkielinen nimi Pori.[14] Koko ruotsinkielinen nimi tarkoittaa Karhukaupunkia (Karhulinnaa) ja muinaiskreikasta johdettu latinankielinen nimi Arctopolis myös Karhukaupunkia. Porista käytetään usein suomeksikin lempinimityksenä samaa.[15]

Tasavallan presidentti vahvisti Porin kaupungin nykyisen vaakunan käyttöön 11. joulukuuta 1931[16], ja sen on myöhemmin piirtänyt uudelleen Olof Eriksson. Kaupunginvaltuusto vahvisti uudelleen piirretyn version käyttöön 27. lokakuuta 1959. Vaakunan karhuaihe on peräisin 1600-luvun sinetistä ja tunnuslause, Deus protector noster eli ”Jumala suojelijamme”, on kaupungin perustajan Juhana Herttuan vaakunasta.

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Työllisyyskatsaus 31.5.2018. Ely-keskus. Viitattu 26.6.2018.
  7. Kuntavaalit 2021, Pori Oikeusministeriö. Viitattu 16.6.2021.
  8. Pori - Kaupunginvaltuusto pori.fi.
  9. HS.fi: Sanakirja.org suomi-latina sanakirja.org. Viitattu 29.4.2023.
  10. Teatteritalon historia ("Teatteritalohanketta oli vauhdittanut myös se, että maamme ensimmäinen suomenkielinen ammattiteatteri, Suomen Kansallisteatterin edeltäjä, Suomalainen Teatteri, aloitti toimintansa juuri Porissa syksyllä 1872") Porin kaupunki. Viitattu 28.10.2008.
  11. Meren kaupunki Pori Yle Elävä arkisto. Yleisradio Oy. Viitattu 30.10.2007.
    http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514286995.pdf
    Porin seutu Porin seudun kehittämiskeskus Oy POSEK. Viitattu 30.10.2007.
    Niskala, Kaarina – Korhonen, Markus H.: Kylästä kaupungiksi – mikä kaupunkirakenteessa ja -kulttuurissa on pysyvää. Dialogiluento.
    Elo, Jarkko: Satakunnan maakuntakirja. Pori: Satakuntaliitto, 1999. ISBN 952-5295-08-7
    Kuumat.com (Sivuilla mainittu suosituimmat turistikohteet.) Kuumat.com. Viitattu 14.1.2021.
  12. Porin historia Pori.fi
  13. Pori ja Noormarkku yhdistyvät 1.1.2010 Pori. Porin kaupunki. Viitattu 25.11.2008.
  14. Slotte, Peter: Paikannimet kahdella kielellä – pitkä kulttuuriperinne 16.1.2007. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 14.4.2008.
  15. Esim. Karhukaupungin Demarit (yhdistys), Karhukaupungin Kodinpalvelut (yritys), Karhu vieraili Porin kansallisessa kaupunkipuistossa: "Karhukaupunki Porin nimikkoeläin oli lehtitietojen (Satakunnan Kansa) mukaan näyttäytynyt Ilmailuopiston tiellä noin klo kaksi koiraansa ulkoiluttaneelle lenkkeilijälle." (uutinen)
  16. Asetus vaakunan vahvistamisesta Porin kaupungille Valtionarkisto.


Viittausvirhe: <ref>-elementit löytyivät ryhmälle nimeltä ”lower-alpha”, mutta vastaavaa <references group="lower-alpha"/>-elementtiä ei löytynyt


Developed by StudentB