Protektoraatti

Protektoraatti on sananmukaisesti suojelualue, alue tai useammin valtio, jonka toinen valtio ottaa suojelukseensa pyynnöstä tai tahdonvastaisesti, jolloin miehittäjä kutsuu miehittämäänsä aluetta protektoraatiksi hyväksyttääkseen toimensa julkisuudessa. Tällöin valtio on riippuvuussuhteessa toiseen valtioon siten, että se on kokonaan tai osittain luopunut täysivaltaisuutensa käyttämisestä kansainvälisissä suhteissa ja sotilaallisesti ja että suojelijavaltiolla on oikeus puuttua protektoraatin sisäisiin asioihin.^[1]

Kansainvälisessä politiikassa protektoraatteihin liittyy Kansainliiton mandaattihallinto, jolla ensimmäisen maailmansodan hävinneiden valtioiden siirtomaat siirrettiin Kansainliiton hallittaviksi. Afrikassa Saksan Versailles’n rauhansopimuksessa menettämät afrikkalaiset siirtomaat siirtyivät Kansainliiton mandaatilla Yhdistyneen kuningaskunnan haltuun, kun taas Lähi-idässä Ottomaanien valtakunnan hallussa pitämiä alueita annettiin Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallittaviksi.^lähde?

Itsenäisellä Suomella on ollut kaksi virallisesti valtakunnan tasolla tunnustettua suojelualuetta eli protektoraattia, Repola ja Porajärvi. Ensin mainittu oli tätä vuosina 1918–1920 ja jälkimmäinen 1919–1920. Nämä aunuslaiset kunnat pyysivät kansanäänestyksen tuloksen myötä Suomelta lupaa siirtyä sen suojelukseen.^lähde?

Ympärysvallat Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta pitivät ensimmäisen maailmansodan aikana Neuvosto-Venäjästä 1917–1918 itsenäistyneitä Ukrainaa ja Suomea (1917) Saksan protektoraatteina, koska Saksan vaikutus näiden maiden hallintoon, politiikkaan ja talouselämään oli niin vahva ja jopa kauppasopimuksilla virallistettu. 1918 Saksa määräsi Suomen ulkopolitiikasta, asevoimista ja Saksalla oli etuosto-oikeus Suomen viennissä. Suomi oli siis Saksan protektoraatti maaliskuusta marraskuuhun 1918; Suomi ei ollut tällöin suvereeni valtio.^[2][3]

Katso myös: Saksan interventio Suomen sisällissodassa

Toista maailmansotaa ennen natsi-Saksa jakoi Tšekkoslovakian itsenäiseksi Slovakiaksi sekä Tšekinmaan käsittäväksi ja miehitystä tarkoittavaksi Böömin ja Määrin protektoraatiksi, jota johti käskynhaltijana valtakunnanprotektori.^lähde?

1. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 6, palstat 1540–1541. Helsinki: Otava, 1963.
2. ↑ Saksalainen Suomi 1918 oruk.fi. Viitattu 12.9.2021.
3. ↑ Tarina saksalaisesta Suomesta on hämmästyttävä kertomus liittolaismaan vapaaehtoisesta alistumisesta vasalliksi hs.fi. Viitattu 12.9.2021.