Protoni | |
---|---|
Kaavakuva protonin kvarkkirakenteesta |
|
Symboli | p, p+ |
Luokitus | Baryoni |
Rakenne |
2 u-kvarkkia ja 1 d-kvarkki |
Perhe | Fermioni |
Ryhmä | Hadroni |
Vuorovaikutus |
Painovoima Sähkömagneettinen Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus |
Antihiukkanen | Antiprotoni p− |
Löydetty teoreettisesti | William Prout (1815) |
Löydetty | Ernest Rutherford (1919) |
Massa |
1,672 621 64 × 10−27 kg 938,272 013 MeV/c2 1,007 276 467 u[1] |
Elinaika | Kts. hajoaminen |
Sähkövaraus | +1 e |
Spin | ½ |
Protoni (tunnus p tai p+) on subatominen hiukkanen, jonka sähkövaraus on +1 e eli positiivinen alkeisvaraus ja massa noin yhden atomimassayksikön verran. Protonit muodostavat atomiytimet yhdessä sähkövarauksettomien neutronien kanssa. Alkuaineen järjestysluku määräytyy sen ytimessä olevien protonien lukumäärän mukaan: esimerkiksi vedyn, jonka ytimessä on vain yksi protoni, järjestysluku on 1. Joskus protoneita ja neutroneita kutsutaan myös yhteisnimityksellä nukleonit.
Protoni on sähkövaraukseltaan yhtä suuri, mutta vastakkaismerkkinen kuin elektroni, minkä seurauksena positiivisesti varautunut atomiydin pyrkii keräämään ympärilleen elektroniverhon, jossa on täsmälleen yhtä monta elektronia kuin ytimessä on protoneja. Tässä tilassa elektronipilven negatiivinen varaus kumoaa ytimen positiivisen varauksen, ja atomit ovat ulkoisesti varauksettomia.
Hiukkasfysiikan standardimallissa protoni on hadroni, joka koostuu vahvan vuorovaikutuksen yhteen sitomista kvarkeista. Se koostuu yksinkertaistetusti ilmaisten kahdesta u-kvarkista ja yhdestä d-kvarkista. Näiden hiukkasten lepomassa muodostaa noin 1 % protonin kokonaismassasta. Loppu massasta muodostuu kvarkkien liike-energiasta ja ne yhteen sitovien gluonikenttien energioista. Protonin antihiukkanen on antiprotoni, joka koostuu kahdesta u-antikvarkista ja yhdestä d-antikvarkista.[2]
<ref>
-elementti; viitettä Constants
ei löytynyt