Back Puijo-Turm German Puijo tower English Turo de Puijo Esperanto Puijo torn Estonian Puijo torn FIU-VRO Tour de Puijo French Башня Пуййо Russian Puijotornet Swedish 普伊约塔 Chinese
| Puijon torni | |
|---|---|
 Puijon torni vuonna 1963 |
|
| Tiedot | |
| Sijainti | Puijo, Kuopio |
| Koordinaatit | |
| Rakennettu | 1963 |
| Käyttötarkoitus |
näkö- ja viestintätorni |
| Tila | valmis |
| Yritykset | |
| Arkkitehti | Seppo Ruotsalainen |
| Omistaja | Kuopion kaupunki |
| Korkeus | |
| Kattokorkeus | 75 m |
 |
|
Puijon torni on Kuopion Puijolla sijaitseva 75 metriä korkea linkki- ja näkötorni.
Puijon mäen korkeus on noin 150 metriä Kallaveden pinnasta mitattuna. Tornin on suunnitellut arkkitehti Seppo Ruotsalainen. Torni avattiin yleisölle ensimmäistä kertaa 27. heinäkuuta 1963.[1][2]
Tornista käytetään myös nimityksiä Suurtorni, Linkkitorni ja "Pottunuija". Tornin valmistumisen jälkeen sitä on saneerattu useita kertoja. Viimeisin saneeraus päättyi vuonna 2019.
Tornia käytetään matkailun ohella myös langattoman tietoliikenteen linkkiasemana ja puhelinpalvelujen tukiasemana. Aloite nykyisen tornin rakentamisesta tuli Posti- ja lennätinhallituksen taholta. Puhelinliikenteen automatisointi vaati linkkitornin rakentamista Kuopioon puhelinyhteyksien parantamiseksi.
Vuodesta 1960 lähtien tornihanketta käsittelivät Kuopion kaupungin, Kuopion Puhelinyhdistyksen, Posti- ja lennätinhallituksen sekä Kuopion Matkailuyhdistyksen edustajat. Neuvottelut päätyivät siihen, että KMY rahoittaisi ja rakentaisi tornin Posti- ja lennätinlaitoksen hyväksymien piirustusten mukaisesti. Vastineeksi Posti- ja lennätinlaitos sijoittaisi laitteensa torniin ja tulisi KMY:n vuokralaiseksi.
Arkkitehtikilpailua ei järjestetty, vaan pääsuunnittelijana toimi tunnettu kuopiolainen arkkitehti Seppo Ruotsalainen. Tornin malli otettiin pienennettynä Stuttgartin televisiotornista, joka oli ensimmäinen teräsbetoninen linkkitorni maailmassa ja valmistui 1956.
Valmistumisaikanaan Puijon linkkitorni oli ensimmäinen laatuaan Pohjoismaissa [3].
Tornin alapuolella kallion sisällä on yleisöltä suljettu luolasto, joka on toiminut muun muassa Posti-Telen ja Soneran laitetilana.
Torni toimi myös Tampereen silloisen kaupunginjohtajan Erkki Lindforsin innoituksena aloittaa Näsinneula-rakennushanke.[4]
- ↑ Korpela, Helena: Muistatko vielä nämä tapaukset? Savon Sanomat. Viitattu 22.11.2021.
- ↑ Puijon torni avataan tämän kuun 27. pnä (HS helsingin sanomat 50 vuotta sitten 21 heinäkuuta 1963) Helsingin Sanomat. Viitattu 22.11.2021.
- ↑ Pöysä, Mervi: Puijon alueen matkailukäyttö vuosina 1856-1985, s. 23. Pöysä, Mervi, 1985.
- ↑ Särkänniemen historia (viittaa alkuperäislähteeseen: Wacklin, Matti: "Halkovuoren takaa huvittelukeskukseksi". Tampereen Särkänniemi Oy, 1999.) Särkänniemi. Arkistoitu 1.7.2008. Viitattu 2.2.2008.